Taistelujen aika miehitysvallan alla Suojärven rajakylissä sekä kuukaudet metsätyöleirillä Neuvosto-Karjalassa veivät heikompien lasten ja vanhusten hengen.
Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutuneita äitejä sylilapsineen, laihoja poikia ja tyttöjä, ja vanhuksia tavaranyytteineen palasi Suomeen toukokuussa 1940. He olivat olleet aloittelemassa päivän askareitaan kodeissaan puoli vuotta aikaisemmin, kun Neuvostoliitto hyökkäsi varhain aamulla 30. marraskuuta 1939 ja valtasi rajakylät Suojärvellä Laatokan Karjalassa.
Hyrsylän pohjoisin Hautavaaran kylä heräsi yhtenä ensimmäisistä keskitykseen. Arvi Jakosuo, 11-vuotias poika, muisteli aikuisena hetkiä tykistötulen jälkeen: "Samoin kuin se alkoi, se päättyi. Yhtäkkiä ympäröi kyläämme syvä hiljaisuus. Jyrinä oli turruttanut kuulomme niin, etteivät pienet äänet päässeet tajuntaamme. Pelko tavoitti minut uudelleen kuullessani voimakkaan huudon, Ruki vehr! Vavisten nousimme kuopastamme. Edessämme oli vieraita sotilaita, ratsumiehiä, kokonainen ryhmä."
Talvisodan alkutunteina Suomen itärajalla jäi vangiksi noin 2 500 siviiliä, joista puolet oli lapsia. Eniten heitä oli Suojärvellä. Petsamossa venäläismiehitykseen jäi noin 300 ihmistä, samoin Suomussalmella. Kymmeniä siviilejä oli lisäksi Salmissa, Sallassa sekä Kannaksella ja Suomenlahden saarilla.
Siirtoleirille kuorma-autojen lavalla
Suojärveläiset jatkoivat elämäänsä päivän kerrallaan. Vaikka sota riehui lähiseuduilla, asuivat naiset, vanhukset ja lapset kodeissaan karjaa hoidellen yli joulun helmikuun 1940 alkuun saakka.
Neuvostoliitto perusti talvisodan alussa Otto Ville Kuusisen Terijoen hallituksen, jonka piti ottaa Suomi komentoonsa. Vaikka Terijoen hallitusta kuvataan "nukkehallitukseksi", se perustutti Suojärvelle kyläkomiteat ja komensi kaupat avattavaksi. Kuusisen hallituksen virkailijat kiersivät puhumassa ja jakamassa lentolehtisiä. He aloituttivat kaksi kansakoulua, joiden opetus määrättiin muutettavaksi "porvarillisesta proletaariseksi ja tieteelliseksi". Uskonnon opetuksesta ja rukouksista luovuttiin.
Helmikuun alussa 1940 venäläiset kuljettivat Suojärven väen siirtoleireille Neuvosto-Karjalaan. Noin 1300 ihmistä joutui kuorma-autojen lavoilla 30 asteen pakkasessa Prääsän suuntaan Interposolkaan, joka oli Amerikan suomalaisten 1930-luvulla rakentama metsätyökeskus ja entinen luostarialue. Yli 500 vietiin leirille Kontupohjan lähelle.
Olot muistuttivat vankileiriä
Siirtoleireillä Neuvosto-Karjalassa suojärveläiset joutuivat metsätöihin. Suomen markan käyttö kiellettiin ja suomalaisia ryhdyttiin kutsumaan "sovjetin rahvaaksi." Olot olivat niin ankarat, että suojärveläiset kuvasivat yli kolme kuukauden aikaansa metsätöissä vankileiriksi.
Juho Kusti Paasikivi ja muut rauhanneuvottelijat Moskovassa saivat talvisodan jälkeen keväällä 1940 tietoja Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla olevista suomalaisista. Kun tiedot tarkentuivat, pääsivät siviilisotavangit lopulta junakuljetuksilla Suomeen toukokuun lopussa.
TK-upseeri Martti Haavio kuvasi päiväkirjassaan Interposolkan luostarialuetta, jossa hän poikkesi suomalaisjoukkojen mukana jatkosodan aikana syksyllä 1941: "Talot vaikuttivat länsisuomalaisilta. Niiden nurkat oli salvettu huolellisesti. Ne olivat taitavien kirvesmiesten tekemiä, vaikka jossakin mielessä ilottomia, standarisoituja. Eräät aatteelliset Amerikan-suomalaiset olivat löytäneet tyyssijansa tämän järven äärestä, rakentaneet talot ja liittyneet kommuuniksi."
Hyrsylä jäi evakuoimatta
Itärajan tuntumasta jäi evakuoimatta asukkaita marraskuussa 1939, vaikka Suomen johdolla oli tiedustelutietoa Neuvostoliiton hyökkäysaikeista.
Hyrsylässä ja muissa Suojärven rajakylissä Laatokan Karjalassa oli eniten asuinsijoilleen jääneitä siviilejä, kun venäläiset joukot valtasivat alueet 30. marraskuuta 1939.
Terijoen hallituksen edustajina esiintyneet virkailijat operoivat Suojärven rajakylissä. Venäläiset rakensivat Muurmannin radalta yhteyden Suomen rataverkkoon Suojärvelle.
1827:stä
Suojärven siviilisotavangista 1763 palautettiin Suomeen toukokuussa 1940. Puolen vuoden vankeusaikana Suojärvellä tai työleireillä Neuvosto-Karjalassa kuoli yhteensä 62 lasta ja vanhusta.
Neuvostoliittoon jäi asumaan 61 henkilöä. Kolme ihmistä vangittiin ja heidän kohtalonsa on epäselvä.
Petsamossa miehitetylle alueelle jäi noin 300 siviiliä, samoin Suomussalmella.
Valtiollinen poliisi kuulusteli
484
palautettua siviilisotavankia.
Vakoojiksi epäilyille luettiin maanpetossyytteet, Suojärven palautuserässä heitä oli neljä, Suomusalmella 27, Petsamossa ei ketään.
Lähde: Ari Haasio & Erkki Hujanen, Tasavallan panttivangit, evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Suo-Säätiö /Gummerus 1990.
