Pohjois-Suomi elää kaivosbuumin aikaa. Kaksi suurta uutta kaivosta on aloittamassa tuotannon, Sotkamon nikkeliä ja kuparia tuottava Talvivaara ja Kittilän kultakaivos Suurikuusikko. Hankkeet ovat valtavia. Talvivaaran kokonaislouhinta tulee olemaan 40 miljoonaa tonnia vuodessa, kun Suomen koko kaivostoiminnan kokonaislouhinta vuonna 2007 oli 33 miljoonaa tonnia.
Pohjois-Suomen toiminnassa olevien kaivosten kokonaislouhinta oli vajaat 10 miljoonaa tonnia. Suurikuusikon vuosilouhinta tulee olemaan 7 miljoonaa tonnia, mutta sekin on Euroopan suurin kultakaivos.
Lisäksi kuusi muuta kaivoshanketta on pitkälle valmisteltuja: Hannukainen Kolariin, Kevitsa Sodankylään, Laivakangas Raaheen, Suhanko Ranualle ja Sokli Savukoskelle. Hannukaisen vuosilouhinta tulisi olemaan Northland Resources -kaivosyhtiön suunnitelman mukaan 80 miljoonaa tonnia, eli kaksinkertainen Talvivaaraan verrattuna.
Toteutuessaan kaikki nämä kaivokset yhdessä Talvivaaran ja Suurikuusikon kanssa nostaisivat Pohjois-Suomen vuosittaisen kokonaislouhinnan yli 200 miljoonaan tonniin. Yksinomaan Pohjois-Suomen uudet kaivokset nostaisivat koko Suomen kaivoslouhinnan seitsenkertaiseksi nykyisestä.
Myös Pohjois-Ruotsissa on vireillä kaivoshankkeita. Kolarin Hannukaisen kaksoisveljet toisella puolella jokea, Pajalan Tapuli ja Sahavaara ovat pitkälle valmisteltuja, Malmbergetin rautakaivos ja Aitikin kuparikaivos tulevat kaksinkertaistamaan louhintansa, Västerbottenin kultavyöhykkeellä on useampia kaivoshankkeita.
Pohjoisen mantereen malmivarojen lisäksi Barentsinmeren maakaasuvarojen hyödyntäminen tulee saamaan laajat mittasuhteet. Norjan puolella Snöhvitin (Lumikki) kaasukentällä tuotanto käynnistyi viime vuonna, Venäjän puolella Shtokman-kenttä on suunniteltu saatavaksi tuotantoon vuonna 2013. Näiden lisäksi on löydetty uusia laajoja kaasuesiintymiä, joista useat sijaitsevat mielenkiintoisesti lähellä Suomen päälakea. Niiden käyttöönotto merkitsee vuosikymmenien jatkuvaa rakennustyötä tulevaisuudessa. Barentsinmeren kaasuvarojen laajamittainen käyttöönotto on todennäköistä, koska Pohjanmeren ja Pohjois-Siperian käytössä olevat maakaasuesiintymät ovat vähitellen ehtymässä.
Malminkaivuu- ja kaasunporausbuumin taustalla on ennen kaikkea Kiinan nopean talouskasvun aiheuttama raaka-aineiden kysynnän kasvu, johon tarjontakapasiteetti ei ole ennättänyt vastata. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kokoamien maailmanmarkkinoiden hintatietojen mukaan metallien hinnat kohosivat kolminkertaisiksi ja energiamineraalien hinnat nelinkertaisiksi vuodesta 2000 vuoteen 2007. Tämän seurauksena malminetsintään maailmalla vuosittain käytetyt rahamäärät ovat myös kasvaneet 2000-luvulla viisinkertaisiksi.
Maailmalla puhjennut rahoituskriisi on syössyt myös metalli- ja energiaraaka-aineiden hinnat laskuun. On epäselvää, onko kriisi nopeasti ohimenevä vai jättäkö se pitkäaikaiset jäljet maailman talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoille. Joka tapauksessa uusien raaka-ainelähteiden etsinnän voimistuminen tulee johtamaan raaka-aineiden tarjonnan kasvuun tulevaisuudessa.
Kaivostekniikan kehitys ja Suomessakin nähdyt laajan mittakaavan kaivokset mahdollistavat kannattavan kaivostoiminnan entistä vaikeapääsyisemmissä kohteista ja köyhemmistä malmeista. Markkinataloudelle tyypillisesti ylilyöntiä seuraa yleensä ylilyönti vastakkaiseen suuntaan. Raaka-aineiden hintaromahdukset tulevaisuudessa voivat olla hyvinkin mahdollisia, vaikka maailman talouskasvu palautuisi entisille raiteilleen.
Nykyinen rahoitusmarkkinoiden kriisi voi vaikuttaa vireillä olevien kaivoshankkeiden viivästymiseen, supistumiseen ja ehkä joidenkin raukeamiseenkin. Kuitenkin on vain hyväksi, että tiukentuneet olot tulivat nyt, kuin maailmanmarkkinoiden raaka-ainetuottajien lisääntyvän kilpailun aiheuttamat hintaromahdukset tulevaisuudessa myöhemmin.
Barentsinmeren kaasun laajamittaista hyödyntämistä rahoituskriisi voi viivästyttää lähitulevaisuudessa, mutta pitemmällä aikavälillä varantojen asteittainen ehtyminen nykyisin tuotannossa olevilla Pohjanmeren ja Pohjois-Siperian kentillä pakottavat uusien esiintymien käyttöönottoon vaikeissakin olosuhteissa.
Barentsinmeren kaasuvarojen laajamittainen, kymmeniä vuosia kestävä rakennustyö vaurastuttaa pohjoisten rannikkoalueiden, Finnmarkin ja Murmanskin alueen yhdyskuntia ja lisää niiden taloudellista aktiviteettia monipuolisesti. Kaasuvarojen rakennusprojektien lisäksi myös paikallisen talouden vaurastuminen luo uusia mahdollisuuksia myös Pohjois-Suomen taloudelle. Pohjois-Suomen uudet kaivokset tuovat huomattavan taloudellisen kasvusysäyksen lähialueilleen. Valtavista volyymeistaan huolimatta niiden merkitys koko Pohjois-Suomen taloudelle ei kuitenkaan ole ratkaiseva. Niiden yhteenlaskettu välitön työllisyysvaikutus tuotantoaikana on noin 1 800 henkilöä vuotta kohti ja olettaen 1,5--2-kertaiset kerrannaisvaikutukset, kokonaisvaikutukset olisivat 2 500--4 000 henkilöä. Nykyisin Pohjois-Suomen työllisyys on yli puoli miljoonaa henkeä, joten työllisyysvaikutus siitä jäisi alle prosenttiin.
Pohjois-Suomen talouskasvun ja työllisyyden avaimet on edelleen etsittävä monipuolisesta taloudesta. Lähialueiden vaurastuminen luo uusia taloudellisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Barentsin euroarktisten alueiden yhteistyön kehittämisen tärkeitä edellytyksiä on toistensa olojen tuntemus ja ymmärtäminen.
Taloustutkimuksessa on kyettävä rikkomaan kansalliset rajat ja tuottamaan kokonaisnäkemystä pohjoisten alueiden talouden rakenteista ja yhteisistä mahdollisuuksista. Uusia mahdollisuuksia tähän tuo myös se, että Venäjä on saanut vastikään uudistettua taloustilastonsa yhdenmukaisiksi eurooppalaisen tilastoinnin kanssa.
Kaivostoiminnan suuret ainevirrat lisäävät väistämättä myös talouden ympäristökuormitusta. Suomi on luonut otolliset edellytykset kaivostoiminnalle muun muassa korkeatasoisella maaperäkartoituksellaan.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Hänen tutkimusalanaan on ympäristö- ja luonnonvaratalous, erityisesti kansantalouden materiaalivirtojen ja ympäristövaikutusten analyysi. Hän osallistuu myös kahteen kansainväliseen arktisen talouden tutkimushankkeeseen, Economy of the North (ECONOR), jossa rakennetaan kokonaiskuvaa koko sirkumpolaarisen vyöhykkeen talouksista ja arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, sekä ArcticStat, jossa kootaan avoimeen internet portaaliin sirkumpolaarisia alueita kattavaa sosio-ekonomista tilastotietoa.
