Qstock: Korona johti viiteen pe­ruu­tuk­seen lop­puun­myy­dys­sä ta­pah­tu­mas­sa

Ta­lou­den el­py­mi­nen pai­sut­ti huip­pu­joh­ta­jien palk­ko­ja

Talouden elpyminen taantumavuoden 2009 jälkeen näkyi huippujohtajien tuloissa. Valtaosa Suomen kymmenen suurimman yrityksen toimitusjohtajista onnistui paisuttamaan tulojaan roimasti viime vuonna.

Talouden elpyminen taantumavuoden 2009 jälkeen näkyi huippujohtajien tuloissa. Valtaosa Suomen kymmenen suurimman yrityksen toimitusjohtajista onnistui paisuttamaan tulojaan roimasti viime vuonna.

Syyskuussa 2010 Nokian johdosta väistynyt Olli-Pekka Kallasvuo ehti ansaita kyseisenä vuonna kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa. Pääomatulojen osuus potista oli 640?000 euroa.

Ansiotulokuninkaaksi noussut Kallasvuo sai potkujen kylkiäisenä reippaasti lisätuloja, sillä 2009 Kallasvuon tulot olivat reilut viisi miljoonaa euroa.

Myös Kallasvuon seuraajaksi valittu Stephen Elop keräsi loppuvuoden aikana muhkeat tulot. Elopin tuloja ei näy verotiedoissa, mutta Nokian vuosikertomuksen mukaan hän sai yhtiöltä palkkaa, kannustimia ja eläke-etuuksia yhteensä yli 6,5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kun Nokian johdon palkkakäyrä on kivunnut ylöspäin, yhtiön osake on menettänyt reippaasti arvoaan. Tänä vuonna osakkeen arvosta on sulanut Helsingin pörssissä lähes 40 prosenttia.

Suhdanteet vaikuttavat yritysjohdon tuloihin muita palkansaajia rajummin.

Kovatuloisimmat ottivat näkyvästi osumaa taantumavuosina 2008 ja 2009, mutta pitkällä aikavälillä heidän tulonsa ovat kasvaneet reippaasti muuta väestöä nopeammin.

Huippujohtajista erityisen rajusti nousivat viime vuonna finanssikonserni Sammon toimitusjohtajan Kari Stadighin tulot. Hän lähes tuplasi ansiotulonsa 2,5 miljoonaan euroon. Pääomatulot puolestaan jopa viisinkertaistuivat 3,1 miljoonaan euroon.