Oulujoen varressa Koskitiellä on remontoitu yhtä omakotitaloa jo viime talvesta lähtien. Vuonna 1961 valmistunut talo kokee parhaillaan täydellistä muodonmuutosta. Kaksikerroksisesta talosta on enää oikeastaan vain runko jäljellä.
"Olimme jonossa Merijalin alueelle rakennettavaan kerrostaloon, mutta kun hinnat nousivat ja tämä oli pitkään myynnissä, päädyimme ostamaan tämän", kertoo Jarmo Forss.
"Tein aluksi omia hahmotelmia taloon tarvittavista muutoksista. Kun tutkimme suunnitelmani arkkitehti Heikki Vänttilän kanssa, hän nakkasi ne roskiin ja totesi piirtävänsä paremmat kuvat. Annoin Vänttilälle kuitenkin ohjeeksi, että taloon tulijan täytyy kokea wav-efekti."
Niinpä kaikista kerroksista ovat vanhat seinät kadonneet ja huonejärjestykset menneet uusiksi. Autotallista on sisäkautta käynti vieressä olevaan keittiöön, joten ostoksia ei tarvitse raahata eikä talvella kahlata lumessa päästäkseen autotalliin.
Ensimmäisessä kerroksessa entisen saunan paikalle tulee uusi puilla lämmitettävä sauna alkuperäisen henkisenä.
Sähköllä lämmitettävä sauna tulee kellaritilaan, johon rakennetaan myös kuntosali, kodinhoitohuone ja kylpylä porealtaineen.
Kellarista pääsee myös hissillä kolmanteen kerrokseen, johon suunnitelmissa on rakentaa näköalatasanne ja joen puolelle kattoterassi, mistä avautuu hulppeat näkymät niin Oulujoki-suistoon kuin Tuomiokirkollekin.
Asuinkerroksen lattioista on piikattu 13 senttiä pois, jotta lattialämmitys saadaan laitettua entisten patterien sijaan eikä huonetilan korkeutta menetetä. Samalla ikkunat lasketaan lattiatasoon.
Kaikki uusi LVI- ja sähkötekniikka saadaan taloon ilman remontista juoruavia kotelointeja. Yläkerran makuuhuoneista on mahdollista sammuttaa kerralla talosta valot, lukita ovet ja laittaa hälyttimet päälle. Kadun puolelle vaihdetaan desibeli-ikkunat, jotka estävät kadun äänien pääsyn rakennukseen.
Yllättävää kyllä, mutta talossa ei ollut ollenkaan kellaria, joten se piti kaivaa. "Ensin poistettiin lattiaa ja sitten jouduttiin tyhjentämään lapiopelillä maata, jota vietiin pois 35 rekkakuormallista. Kolme miestä lapioi sitä neljä kuukautta", selittää Forss.
Samalla jouduttiin pienimään tuhansia kiloja painavia kiviä, että ne saatiin raahattua pois talon alta. Ulkonakin lasketaan maanpintaa, niin kellariin saadaan ikkunoita.
Osa ensimmäisen asuinkerroksen lattiasta rakennetaan lasista, jotta kellaritilaan pääsee enemmän päivävaloa.
Kellari sijaitsee pohjavesipinnan alapuolella, joten sen rakentaminen vaatii omat järjestelynsä. Talon alle on kaivettu kolme salaojaa ja ulkopuolelle reilusti perustuksia syvemmälle myös salaoja. Maasta tulevaa kosteutta torjutaan myös pystysalaojalla.
"Tänne tulee myös parasta tekniikkaa edustava automaattinen pumppaamo, johon kuuluu myös hirveän iso kaivo. Se liitetään kaupungin sadevesijärjestelmään", kuvailee Jarmo Forss. Venttiilisysteemi ja automaattihälytys varmistavat, ettei vesi pääse missään tapauksessa kellariin.
Kellarin seinät on kaivettu aina kolme metriä kerrallaan auki ja sitten tehty valutyö, pikisively sekä laitettu kaksinkertainen huopa molemmille puolille valua.
"Ja kaiken tämän päälle tehdään vielä kuorivalu. Seinät on myös vahvistettu teräspalkeilla, jotka jäävät tulevien valujen sisälle ja toimivat samalla osana raudoitusta. Aina kun on ollut vähänkin epäselvää, rakennesuunnittelija on käynyt paikalla."
Pääsuunnittelijan lisäksi työmaalla on kaksi työmaamestaria, rakennesuunnittelija, arkkitehti, sähkö- ja LVI-suunnittelija. "Mutta vain kolme miestä on töitä tekemässä", talon tuleva isäntä nauraa.
Urakoitsijaksi hän valitsi Oulun remonttimyllyn, jonka kanssa hän on aiemminkin tehnyt yhteistyötä. "Tällainen remontti on parasta teettää tuntityönä, niin on helpompi huomioida hankkeen edetessä tulevia muutoksia."
Taloon on rakennettu aikoinaan pitkät räystäät. Nyt on uusittu viisi kattotuolia ja katto tehty konesaumatusta pellistä, jonka alla on huopa. "Pelti pitää normaalisti vähän ääntä tuulella ja sateella, mutta huopa estää äänien syntymisen."
"Katon rakenne on samanlainen kuin Tuomiokirkossa. Sota-aikana sirpaleet olivat menneet pellin läpi, mutta huopa oli eristänyt, ettei vesi päässyt rakenteisiin", tietää Forss.
"Alunperin ullakolle ei ollut tuuletusta. Nyt korvausilmaa tulee sisälle koko räystään leveydeltä."
Talon ulkonäkö tulee muuttumaan jonkin verran, koska ikkunoiden ja parvekkeiden koko kasvaa, seinien tiiliosat rapataan, sokkeleihin laitetaan isoa luonnonkiveä ja kaiken ympärille rakennetaan betoniaita. Lisäksi julkisivun puolelle on suunniteltu betoniset istutusaltaat.
Mitään tiukkaa aikataulua remontille ei ole tehty. "Tämä on aikataulutettu löysästi. Monet omakotitalorakentajat polttavat itsensä loppuun liian tiukalla aikataululla." Tarkoitus on kuitenkin, että valmista tulisi vuoden kuluttua.
Omakotitaloon tulee asuinpinta-alaa 450 neliötä. Remonttikustannukset ovat noin 2 000 euroa neliöltä.
Vaikka alun perin taloon ei ollut tarkoitus tehdä näin isoa remonttia, talon isäntä on tyytyväinen. Naapureilla ja kaupungilla on ollut erittäin positiivinen suhtautuminen hankkeeseen.
"Olen ristinyt talon Ilotaloksi Villa Forssin sijaan, koska remontinteko on niin mukavaa."