Kuka luottaa Suomen politiikassa ”kolmeen pointtiin”?
Vastaus: kokoomuksen 46-vuotias Alexander Stubb, joka nousee nyt Suomen pääministeriksi.
Kosmopoliitti Stubb rakastaa asioiden kiteyttämistä kolmeen pääkohtaan.
– Nato lisäisi turvallisuuttamme, päätöksentekovaltaamme ja toisi meidät läntiseen arvoyhteisöön, jonne kuulumme, Stubb perustelee tarvetta liittyä Pohjois-Atlantin liittoon.
Espoolaisen Stubbin puhetavasta heijastuvat hänen vuotensa ulkomailla. Angloamerikkalaisessa akateemisessa maailmassa teksteissä ja puheissa mennään suoraan asiaan ja esitetään johtopäätökset tiiviinä kiteytyksinä.
Mannereurooppalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa puhe- ja kirjoittamistavat ovat koukeroisempia. Suurin osa kotimaisista poliitikoista pyörittelee puhuessaan eri argumentteja, mihin myös kansalaiset ovat tottuneet.
Puhtoinen Stubb korvasi Kanervan
Suomalainen poliittinen kulttuuri on murroksessa, mistä Stubbin kansansuosio on näkyvin todiste. Komea ja huoliteltu Stubb hurmasi äänestäjät ensimmäisen kerran vuoden 2004 eurovaaleissa. 115 224 ääntä ja leveä hymy tekivät kokoomuksen tulokkaasta nopeasti Suomen seuratuimman mepin.
Stubbin mielestä kielitaitoisella ja aktiivisella mepillä on enemmän valtaa kuin Suomen hallituksen riviministerillä. Rakettimaiseen nousuun Stubbin kurssi singahti huhtikuussa 2008, kun puoluejohtaja Jyrki Katainen nosti hänet ulkoministeriksi Ilkka Kanervan tilalle.
Turkulainen Kanerva oli pommittanut eroottisilla tekstiviesteillä kapakkatanssijaa. Huippu-urheilijalta näyttänyt Stubb vaikutti puhtoiselta partiopojalta.
Ulkoministerinä Stubb arvioi, että ”0808” eli elokuussa 2008 käyty Georgian sota muuttaisi maailmaa enemmän kuin numerosarja 1109 (New Yorkin terrori-iskut). Monet kollegat hymähtelivät Stubbin varoituksille, mutta lähihistoria todistaa ulkoministerin olleen oikeassa.
Raaka valtapolitiikka on palannut Euroopan rajoille, mikä vaatii Stubbin mielestä Suomelta nykyistä voimakkaampaa suuntautumista länteen.
VMP ja EVVK
Stubbille oli kolaus, kun hänet alennettiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen ulkoministeriön kakkosministeriksi. Sdp:n Erkki Tuomioja otti Katajanokalla jälleen komennon, mikä turhautti vauhtiin päässyttä Stubbia.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbin toisinaan oikukas luonne alkoi paljastua suurelle yleisölle vaalien jälkeisenä syksynä.
Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa lausuttu möläytys ”vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa” kiihdytti puheita Stubbin ylimielisyydestä.
Aineksia kuuluisaksi tutkijaksi
Kaikki eivät usko, että yksi ja sama ihminen harjoittelee kuin huippu-urheilija, tapaa maailman johtajia, kiertää ympäri Suomea kouluissa puhumassa, kirjoittaa akateemisia tekstejä, lukee kaunokirjallisuutta, twiittaa solkenaan ja kasvattaa lapsiaan sekä viettää aikaa vaimonsa kanssa.
– Stubb kärsii lahjakkaan ihmisen syndroomasta. Ihmiset epäilevät, pystyykö hän kaikkeen tähän, mutta vastaus on kyllä. Monet huippuyritysten johtajat ovat samankaltaisia, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma, yksi harvoista Oxfordissa väitelleistä suomalaisista.
Stubb väitteli vuonna 1999 London School of Economicsissa. Hänen väitöskirjansa käsitteli EU:n joustavaa yhdentymistä ja sai tutkijapiireissä hyvän vastaanoton. Stubb opetti vierailevana professorina College of Europessa Brüggessa vuosina 2000–2007.
Liberalismi jäänyt vähälle huomiolle
Ellei politiikka olisi vienyt miestä, tästä olisi todennäköisesti tullut kuuluisa EU-tutkija. Kotimaassa poliittiset vastustajat ovat kyseenalaistaneet Stubbin asiaosaamisen, mikä on väärin.
Oikeampi lähestymistapa on kysyä, riittääkö Stubbin motivaatio sisäpoliittisiin mutapaineihin.
– Pääministeri ei ole sote-ministeri. Hän johtaa tasan kahta asiaa: Suomen hallitusta ja Eurooppa-politiikkaa, Stubb sivaltaa takaisin.
Pääministeriksi pyrkiessään Stubb on vakavoitunut ja väläytellyt hymyään aiempaa harvemmin. Silti hänen liberalisminsa on jäänyt Suomessa yllättävän vähälle huomiolle.
– Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on viimeisen 10 vuoden aikana tehty rohkea valinta työn tekemisen ja teettämisen puolesta, Stubb painottaa.
Stubbin Suomessa ahkeruus ja työnteko palkitaan, mutta lorvailijoiden päitä ei paijata. Ay-liikkeen valtaa Stubb leikkaisi, ja tuloerojen hän antaisi kasvaa, koska yritteliäisyys sataa kansantalouden laariin, mikä mahdollistaa myös sosiaaliset tulonsiirrot.
Sekä yritysten että palkansaajien verotusta hän haluaa keventää tuntuvasti.
Peruskoulun tasapäistävästä otteesta Stubb haluaa eroon, mutta ainakaan toistaiseksi hän ei ole esittänyt yksityiskoulujen määrän radikaalia lisäämistä.
Suuri osa Stubbin suosiosta selittyy hänen poliittisilla linjauksillaan – varsinkin Nato-myönteisyydellä – mutta kaikki hänen äänestäjänsä tuskin ovat miettineet liberalismin teoriaa. Monille Stubb on kuin urheilusankari – voittaja, jonka imussa on hyvä olla.
– Olen loppumetreillä triathlonisti Chris McCormackin kirjassa I’m Here To Win, Stubb kertoi ennen puoluekokousta.