Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Täh­ti­tie­teel­li­nen unioni nimesi as­te­roi­din suo­ma­lai­sen yh­dis­tyk­sen mukaan – Täh­ti­seu­raur­sa kiertää au­rin­koa Marsin ja Ju­pi­te­rin ratojen välissä

Tähtiseuraursa-asteroidia ei voi nähdä paljaalla silmällä yötaivaalla. Kuvituskuva.
Tähtiseuraursa-asteroidia ei voi nähdä paljaalla silmällä yötaivaalla. Kuvituskuva.
Kuva: Toivo Kiminki

Suomen tähtitieteellinen seura Ursa on saanut oman nimikkoasteroidin. Asteroidin nimesi Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU, joka on ainoa valtuutettu taho antamaan taivaan kappaleille virallisia nimiä.

Asteroidi numero 6073 on kooltaan noin yhdeksän kilometrin mittainen, ja se kiertää aurinkoa Jupiterin ja Marsin kiertoratojen välissä. Asteroidin löysi Ursan perustaja, professori Yrjö Väisälä vuonna 1939.

Idea asteroidin nimeämisestä tuli viime syksynä professori Heikki Ojalta.

– Eräs toimittaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, millaisia Jumalaan tai uskontoon liittyviä nimiä taivaan nimistöstä löytyy. Silloin huomasin, että Väisälän löytämistä kappaleista viimeinen, asteroidi numero 6073 oli yhä nimeämättä, Oja kertoo.

Samaan aikaan Ursa juhli satavuotisen taipaleensa juhlavuotta, joten ajatus nimikkoasteroidista syntyi myös sen myötä.

– Ajattelin, että olisi komea kunnianosoitus Ursalle saada nimi taivaalle.

Asteroidin Tähtiseuraursa löysi Turussa lokakuun 18. päivänä Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori Yrjö Väisälä, joka oli aiemmin toiminut Ursan perustajana. Väisälä tunnettiin kansainvälisesti lähinnä geodesiasta, mutta hän löysi myös 128 uutta asteroidia.

Nyt nimetyn asteroidin löysi Turussa lokakuun 18. päivänä vuonna 1939 Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori Yrjö Väisälä, joka oli aiemmin toiminut Ursan perustajana. Väisälä tunnettiin kansainvälisesti lähinnä geodesiasta eli maanmittausopista, mutta hän löysi myös 128 uutta asteroidia.

Numeronsa 6073 asteroidi sai puolestaan 1990-luvun puolessa välissä, kun Väisälän seuraaja Turussa, professori Liisi Oterma oli saanut lasketuksi asteroidin radan.

Taivaankappaleiden nimeämisessä on tarkat säännöt. Nimet saavat olla korkeintaan 14 merkkiä pitkiä eikä esimerkiksi auki kirjoitettuja lukusanoja saa olla nimen osana.

Uuden asteroidin nimeksi valikoitui Tähtiseuraursa. Ursa-niminen asteroidi nimittäin on jo olemassa. Zimmerwaldilainen löytäjä Paul Wild nimesi sen vuonna 1971 vaimonsa Ursulan sekä poikansa Ursin mukaan.

Tähtiseuraursalla on noin 6000 sisarusta

Tähtiseuraursa kuuluu Eunomia-perheen asteroideihin, jotka kiertävät Aurinkoa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä pääasteroidivyöhykkeellä, jossa suurin osa aurinkokunnan asteroideista sijaitsee.

Eunomia-perheeseen kuuluu noin 6000 muutakin tunnettua kohdetta, joista kirkkaasti suurin kappale on halkaisijaltaan noin 300 kilometrinen asteroidi Eunomia. Perhe syntyi kauan sitten suurten törmäysten seurauksena ja koostumukseltaan kappaleet ovat rautapitoista kiveä. Yhteensä asteroidivyöhykkeeltä tunnetaan yli 700 000 asteroidia.

Tähtiseuraursa sijaitsee taivaalla tällä hetkellä vaa'an tähdistössä, joka näkyy nyt -suomen yötaivaalla. Asteroidi on kuitenkin niin pieni ja kaukana, ettei sitä voi nähdä kuink suurikokoisella kaukoputkella.

Turussa löydettiin 1930- ja 40-luvulla lähes 200 uutta pikkuplaneettaa, joista useimmat saivat suomalaisen nimen. Nimet on listattu muun muassa kirjassa Sibeliuksesta Tuonelaan, aurinkokuntamme kiehtova nimistö.