Lumi, jää ja kylmyys eivät hinaaja Alpon talkooporukkaa hidasta. Toppilan Pukseerin jäsenet ovat kunnostaneet perinnelaivaa lähes päivittäin koko talven ajan. Ja kevättä kohti tahti vain kiihtyy. Lepäilyyn ei ole varaa, sillä odotettu laivamatka Normandiaan lähestyy vauhdilla. Runsaan kahden kuukauden kuluttua Alpon pitäisi puksutella merellä kohti Ranskan rannikkoa.
"Noin 80 prosenttia kunnostustöistä on valmiina. Laiva on kaikin puolin toimintakuntoinen, katsastettu ja todettu merikelpoiseksi, mutta monenlaista pienempää hommaa riittää vielä. Esimerkiksi nykyaikainen merenkulkulaitteisto, palo- ja pelastuslaitteet laitetaan vielä ajan tasalle", Alpon päällikkö Jarkko Ekman kertoo ja lakaisee samalla lunta vanhan laivan kannelta.
Hengenheimolaisuus yhdistää
Laivaa on entisöity runsaat kolme vuotta. Vanha pääkone on huollettu, paineastiat on katsastettu ja lämmityskattila vaihdettu. Alukseen on rakennettu myös makeavesijäähdytysjärjestelmä. Lisäksi hinaajan runko on puhdistettu ja maalattu alkuperäisen ulkoasun mukaisesti. Myös vakavuuslaskelmat ja kallistuskokeet on tehty.
Silti laivalla ollaan täydessä työn touhussa. Vielä pitäisi rakentaa nykyaikaiset saniteettitilat ja uusia sähköjärjestelmä. Alpon konehuollosta vastaavat Vesa Nummela ja Jukka Koskela kunnostavat vanhoja venttiilejä konehuoneessa. Nummela ja Koskela näyttävät viihtyvän haalareissaan hyvin. Molemmat ovat ahertaneet Alpon kimpussa viime kesästä lähtien ilman palkkaa.
Vesa Nummela kiinnostui Alposta kesäkuussa, kun hän kuuli Jarkko Ekmanin haastattelun radiosta.
"Kun radiossa sanottiin, että uudet vapaaehtoiset voivat tulla mukaan kunnostusprojektiin, niin hyppäsin saman tien pyörän päälle ja ajoin Toppilan satamaan. Ei siinä kovin kauan mennyt, kun olin jo mukana hommissa", hän kertoo.
Hinaaja Alpon ympärille onkin kehkeytynyt varsinainen veljeskunta. Vanha laiva on tuonut yhteen eri ammattialojen ihmisiä. Alpo-projektissa on ollut mukana muun muassa erikoislääkäri, arkkitehti, tietokone-ekspertti, insinööri, kirjanpitäjä, lentäjä, metallimies ja merimies. Pitkäaikainen Alpon puuhamies Heikki Nuortimo sanoo, että joukkoa yhdistää tietynlainen hengenheimolaisuus.
"Meille kaikille on tärkeää meri ja Toppila. Haluamme, että merihenkisyys säilyisi Toppilassa Alpon kautta myös tulevaisuudessa. Tämä ei siis ole mikään poikien tempaus", Nuortimo tähdentää.
"Tähän hommaan tarvitaan sinniä ja vähän hulluuttakin. Aikoinaan sanottiin, että pitää olla vähän hei, jos lähtee merille", liki 40 vuotta maailman merillä seilannut Ekman lisää nauraen.
Vaimojen kärsivällisyys koetuksella
Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka paljon Alpon eteen on uhrattu aikaa ja rahaa. Pääasiassa Pukseerin jäsenet ovat itse rahoittaneet kunnostuksen. Pientä apua on ollut Merikillan tilojen vuokraamisesta.
"Mutta kerjuureissuillakin on jouduttu käymään. Esimerkiksi aluksen tyyliin sopivan materiaalin hankinnassa paikalliset yritykset ovat auttaneet", Ekman huomauttaa.
Alpon eteen talkooväki on uurastanut lomillaan ja vapaa-aikanaan. Miehet laskeskelevat, että laivan kanssa on kulunut yli kymmenentuhatta talkootyötuntia.
"Ei puhettakaan, että olisi ehtinyt ulkomaille lomamatkalle, kaikki aika on mennyt täällä", Ekman sanoo.
Talkoomiesten vaimojen kärsivällisyys on ollut koetuksella, kun miehet ovat jatkaneet työpäiväänsä Toppilan satamassa. "Silti vaimojen kanssa on selvitty ilman suurempia taisteluja. Vaikka parisuhteet joskus elämässä rakoilevat ja narisevat, ei niitä vielä ole Alpon takia hajonnut", Nuortimo muotoilee pilke silmäkulmassaan.
Vaimoväen lisäksi myös muut ulkopuoliset tahot ovat epäilleet hinaajan kunnostamisen järkevyyttä. Ekman kumppaneineen on silti luottanut Alpoon alusta saakka.
"Mutta kyllä tuntui mahtavalta, kun vanha kone lähti syksyllä ensimmäisen kerran käyntiin. Silloin sitä ensimmäisen kerran tajusi, että pystymme oikeasti liikkumaan Alpolla. Se oli jo sinänsä mahtava palkinto kaikista talkootunneista."
Kutinaa vatsanpohjalla
Kolme vuotta kestänyt uurastus huipentuu toukokuun puolivälissä laivamatkaan Ranskan Normandiaan Caenin satamakaupunkiin. Aluksen päällikön Jarkko Ekmanin alaisuuteen kootaan seitsemän hengen miehistö. Mukaan ovat lähdössä ainakin "kipinänä" toimiva Heikki Nuortimo, perämies Esa Niemi, navigaattori Markus Aalto, kansimies Pekka Puusti, sukeltaja-konemies Timo Kivelä ja konemestari Vesa Nummela kissansa kanssa. Osa Pukseerin jäsenistä matkustaa Ranskaan lentäen tai maitse.
Ekman sanoo, että miehistö on monitaitoinen. Mukana on esimerkiksi sairaanhoidon ammattilainen miehistön huoltoa varten. Alpon rikkoontumisen varalta mukana on varaosia ja sukeltaja, joka pystyy tekemään alukselle vedenalaisia korjauksia.
Ranskan reissua varten on hankittu myös kielitaitoa. Osa porukasta on kulkenut kansalaisopiston ranskantunneilla ja esimerkiksi simpukoiden ja viinin tilaaminen sujuu jo ranskaksi.
"Tervettä kutinaa on jo vatsanpohjalla", Nuortimo summaa lähtötunnelmia.
Alpossa asutaan ahtaasti
Miehistön on määrä asustaa laivassa vajaat kaksi kuukautta. Eläkeläishinaaja puksuttaa vesillä arvokkaan rauhallisesti kahdeksan solmun tuntinopeudella. Maallikko saa paremman kuvan Alpon vauhdista, jos sen etenemistä kuvataan lukemalla 16 kilometriä tunnissa. Matkaan Toppilan satamasta Ranskan Caeniin kuluu sääolosuhteista riippuen 10-14 päivää.
Kahdeksalle hengelle Alpo tarjoaa varsin tiiviin tunnelman. Vajaat 25 metriä pitkässä ja runsaat kuusi metriä leveässä laivassa ei ole hukkaneliöitä. Keittiö eli merimiesslangilla "byssä" on sen kokoinen, ettei sinne kokin ja kattiloiden lisäksi juuri muita mahdukaan. Kaikki portaikkoja, hyttejä, "punkkia" ja käytäviä myöten on pientä, kapeaa ja matalaa. Esimerkiksi Heikki Nuortimo saa liikkua aluksen sisätiloissa pää kumarassa, mikäli hän aikoo välttyä kolhimasta päätänsä kattoon. Ahtaat tilat eivät miehiä haittaa.
"Uskon, että pärjäämme hyvin keskenämme. Avainsanat on kunnon komento ja hengenheimolaisuus", Nuortimo tuumaa.
"Ja laivassa riittää koko ajan kaikenlaista kunnostamista, joten aika ei käy varmasti pitkäksi", Ekman lupaa
Suuret juhlat Ranskassa
Caenin satamasta on Alpolle varattu paikka kesäkuun neljännen ja yhdeksännen päivän väliseksi ajaksi. Tuolloin Ranskan rannikolla juhlitaan näyttävästi Normandian maihinnousun 60-vuotismuistojuhlaa. Kaiken kaikkiaan juhlallisuudet kestävät yli 80 vuorokautta, joiden aikana 24 kylässä tai kaupungissa järjestetään yhteensä 400 tapahtumaa. Juhlallisuuksiin arvioidaan osallistuvan miljoonia ihmisiä.
Alpo on yksi Normandian maihinnoususta selviytyneistä liittoutuneiden aluksista. Hinaaja on harvinaisuus sodasta selvinneiden alusten joukossa siinä mielessä, että se on entisöity alkuperäiseen kuntoon. Nykyaikaiset tietotekniikkaan perustuvat merenkulkulaitteetkin on laivassa siirrettävässä muodossa, joten nekään eivät sotke historiallista atmosfääriä. Normandiassa Alpo on yksi tutustumiskohde muiden alusten joukossa.
"Meillä on historiallinen velvoite lähteä, kun alus on toimintakuntoinen. Viemme Alpon vielä kerran nuoruuden lähteelle", Nuortimo perustelee matkan tarpeellisuutta.
Mitä tapahtuu Normandian juhlallisuuksien jälkeen? Jarkko Ekman sanoo, että elämään löytyy sisältöä edelleen, vaikkei Alpon eteen yhtä runsaasti tarvitsekaan talkoilla. "Sitten Alpolla ajellaan täällä Oulussa. Alus on avoinna yleisölle ja järjestämme myös pienimuotoisia tilausajeluita. Tärkeintä on, että Alpo säilyy ajokuntoisena kotisatamassaan Toppilassa", Heikki Nuortimo uskoo.