Turun joukkopuukotusjutun syyttäjät sanoivat loppulausuntonsa aluksi, että kuolonuhrit ja haavoittuneet olivat vain välineitä vakavan pelon aiheuttamiseksi. Syyttäjän mukaan syytetyn tarkoituksena oli tappaa niin monta ihmistä kuin mahdollista ja uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti - "tietyillä painotuksilla".
- Uhrit Turun kaupungin keskustassa ovat olleet (Abderrahman) Bouananelle ja Isisille vain välineitä vakavan pelon aiheuttamiseksi, syyttäjä totesi.
Isis ei ole ottanut Turun joukkopuukotusta nimiinsä. Syyttäjät ovat kuitenkin pyrkineet todistamaan oikeudenkäynnin aikana, että Bouanane imi ohjeistusta teon toteuttamistapaansa ja ideologiaansa muun muassa äärijärjestön keskusteluryhmistä Telegram-viestipalvelusta.
Kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksesta tehdystä murhan yrityksestä syytetynBouananen puolustus on myöntänyt teot tappoina ja tapon yrityksinä. Koska riidanalaista on myös lain tarkoittama terroristinen tarkoitus, pyrkii syyttäjä loppulausunnossaan vakuuttamaan oikeutta asiasta.
Ensimmäisen noin 45 minuutin aikana loppulausunnossa ei tosin päästy syyttäjän alkusanoja pidemmälle, koska videoyhteys Turun vankilan ja oikeustalon välillä katkeili. Oikeusistunto pidetään Turun vankilan auditoriossa. Yleisö on seurannut istuntoa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa.
Koska pätkivä videoyhteys keskeytti syyttäjän loppulausunnon toistuvasti, oli yleisön tarkoitus siirtyä sopivassa vaiheessa kesken tiistain istunnon vankilaan. Istunnon edetessä videoyhteys kuitenkin alkoi toimia paremmin, ja puheenjohtaja päätti, että yleisö seuraa näillä näkymin myös istunnon lopun oikeustalolta videoyhteyden välityksellä.
"Kuvaus teurastuksesta on osuva"
Syyttäjä Hannu Koistinen mukaan näyttö on pyritty rakentamaan niin, että asioista saisi todellisen kuvan jopa ilman Bouananen omaa kertomusta. Hän kuitenkin lisäsi, että Bouananen kertoma tukee syytteen keskeisiä väitteitä.
- Vailla merkitystä hänen kertomuksensa ei ole. Jossain määrin tähän vaikuttaa se, että kertomus on ainakin puolustuksen version mukaan elänyt. Mutta onko todellakin näin? Mielestäni ei, Koistinen sanoi.
Syyttäjän mukaan esimerkiksi "heitto" sodasta naisia vastaan oli Bouananelta elekielen perusteella asian lyömistä leikiksi, mutta kertomuksella oli silti aitoa merkitystä.
- Länsimaiset naiset näyttäytyivät osana vihollista, osana länsimaista demokraattista järjestelmää.
Syyttäjän mukaan Bouanane on kertomuksissaan vahvistanut muun muassa radikalisoitumisensa, halun aiheuttaa pelkoa väestöön ja sen, että olisi toivonut Isisin omivan iskun.
- Käytännössä Bouanane tunnusti keskeiset väitteet, jotka syytteiden pohjalla ovat olleet.
Erityisesti uhrien valikoitumisesta koskevissa kysymyksissä oikeuden tulisi syyttäjän mukaan nojata myös muuhun näyttöön kuin syytetyn kertomukseen, koska versiot ovat jonkin verran vaihdelleet.
Syyttäjä totesi myös, että tekoa oli ilmeisesti suunniteltu viimeistään heinäkuun alussa järjestetystä Ruisrock-festivaalista lähtien. Lopullinen päätös tuli syyttäjän mukaan viimeisenä iltana ja aamuna ennen tekoa.
Syyttäjän mukaan tekoon ei voinut olla vaikuttamatta ennen iskua tapahtunut Barcelonan terrori-isku ja siitä käyty ilakointi Isisin Telegram-ryhmässä. Syyttäjä pitää myös Bouananen videomanifestia osoituksena tämän tarkoitusperistä.
Terroristisen tarkoituksen lisäksi teko oli syyttäjän mukaan toteutettu poikkeuksellisen raa´alla ja julmalla tavalla. Ajatuksena oli syyttäjän mukaan saada irrotettua uhrilta pää ja roikottaa sitä ilmassa, mitä Bouananen kertomus ja kirjallinen todistelu vammoista syyttäjän mukaan vahvistaa.
- Kuvaus teurastuksesta on aika osuva tässä tapauksessa.
Syyttäjän loppulausunnon lisäksi päivän aikana on tarkoitus kuulla lisäksi ainakin syytetyn puolustuksen loppulausunnot, minkä lisäksi asianomistajat voivat halutessaan antaa loppulausunnot.