Showpaini: Näin yli­opis­to­tut­ki­jas­ta kuo­riu­tuu yli­voi­mai­nen Va­lio­yk­si­lö

Lentoyhteydet: Lygg saattaa avata yri­tyk­sil­le len­to­yh­tey­den Oulusta Hel­sin­kiin

Huumeet: Kier­sim­me aut­ta­jien kanssa huu­mei­den käyt­tö­pai­kat Oulun kes­kus­tas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Syr­jäy­ty­mi­nen ei ratkea li­sä­vuo­sil­la kou­lus­sa – ne eivät kom­pen­soi niitä hu­kat­tu­ja vuosia, jolloin tukea olisi pitänyt saada

Koulupudokkuuden ja syrjäytymisen syyt ovat moninaisia, joten erilaisia toimenpiteitä tarvitaan. Taustalla voi olla elämänhallinnan ongelmia, rankka koulukiusaaminen, mielenterveyden häiriöitä, päihteitä, selkiytymättömät koulutustoiveet, motivaation puute tai koulutusvaihtoehtojen niukkuus, johon koulutuksen keskittäminen on johtanut.

Väärä uravalinta johtaa yleensä keskeyttämiseen. Heikko koulumenestys voi olla seurausta edellisistä tai liittyä oppimisvaikeuksiin. Kaikissa perheissä ei ole voimia eikä kykyä tukea koulunkäyntiä. Mitään näistä pulmista lisävuodet eivät ratkaise.

Poikkeusoloissa oppimiserot edelleen kasvavat. Sen sijaan että oppivelvollisuutta lainsäädännöllä pidennetään, pitäisi puuttua erojen kaventamiseen ja räätälöityyn tukeen.

Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen toisi jopa 183 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. Kustannustehokkaampaa ja inhimillisempää olisi keskittää resurssit niihin pudokkaisiin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.