Syyte: Tur­val­li­suus­alan opet­ta­ja kouri opis­ke­li­joi­ta ja uhkaili hak­kaa­mi­sel­la

Pohde: Pohde kertoi laa­jois­ta yt-neu­vot­te­luis­ta ja pal­ve­lu­verk­koon suun­ni­tel­luis­ta leik­kauk­sis­ta

Kiinteistökaupat: Oulun kau­pun­ki myy kym­me­nit­täin kiin­teis­tö­jään

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Syr­jäa­luei­den uu­den­lai­sia tukia on syytä ko­keil­la – Norjan esi­merk­ki näyt­tää, että aluei­den elin­voi­maa voidaan tukea, jos vain ha­lu­taan

Väen vähentymistä syrjäseuduilla pidetään luonnonlakina, jota vastaan ei voi eikä kannata taistella. Tuo kehitys aiheuttaa kuitenkin monia ongelmia. Siksi sen jarruttamista kannattaa kokeilla.

Harvaan asuttu maaseutu kattaa tätä nykyä 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Tällä alueella asuu vain noin viisi prosenttia maan väestöstä.

Väen muutto näiltä alueilta isompiin asutuskeskuksiin on meillä jatkunut isossa mitassa 1960-luvulta lähtien.

On lähdetty, kun on itse haluttu tai kun on ollut pakko. Lähtöpaikkakunnille muutto on luonut ongelmien kierteen: kun ihmiset lähtevät, lähtevät palvelut, ja kun palvelut lähtevät, lähtevät ihmiset.

Tämän muutoksen pysäytys helpottaisi esimerkiksi osaavan työvoiman saantia syrjäkuntien terveydenhuoltoon tai koko kansantaloudelle tärkeään luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.

Koronavirus on opettanut ihmisiä etätöihin ja niin sanottuun monipaikkaisuuteen. Onko tästä pysyvää etua syrjäisemmille paikkakunnille, on vielä näkemättä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.