Thaimaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä oli Helsingin Sanomissa juttu 26.2. Tätä on ilmeisesti jatkunut vuosia ja koskettaa ehkä jopa satoja poimijoita, miksi se jatkui ja ilmeisesti jatkuu? Lisäksi kaikenlaista ja -tasoista ulkomaisen työvoiman sortamista, orjuuttamista ja palkan polkemista on ollut jo pitkään eri aloilla.
Marjanpoimijoiden tapauksessa on jo kuitenkin menty ihmisarvoakin syvästi alentaviin käytäntöihin – onko meillä enää varaa neuvoa muita maita näissä kysymyksissä?
Vakavuudesta huolimatta asiaa puidaan varmaankin vain juridisesti ja saivarrellaan, että oliko työsuhde vai yrittäjyys ja muuta vastaavaa. Uhrit eivät ilmeisesti lopulta kuitenkaan uskalla puhua, koska kotimaassakin on uhkaa. Ehkä joku ministeri perustaa työryhmän istumaan pari vuotta, siinä kaikki. Ehkä meillä ei ole korruptiota, mutta olematon on näköjään kyky ja halu valvoa heikoimpien olosuhteita. Elyt, avit ja työsuojeluorganisaatiot eivät pysty mihinkään.