Päästä varpaisiin synkkää goottityyliä edustava oululainen Noora ”Nooti” Pulkkinen, 21, saa osakseen pitkiä katseita, missä ikinä hän liikkuukaan.
– Huomiota tulee niin hyvässä kuin pahassa. Jengi luulee helposti saatananpalvojaksi sekä vakavaksi ja tympeäksi persoonaksi. Totuus on kuitenkin toinen. Uskonnolla ei ole mitään tekemistä tyylini kanssa ja luonnekin on melkoisen iloinen ja värikäs, Nooti Pulkkinen sanoo.
Nooti on yksi Underground Model -kilpailun viidestä finalistista. Kyseessä on vuonna 2014 perustettu alternative mallikilpailu, jossa etsitään itsensä ja tyylinsä ylpeydellä kantavia naisia, jotka eivät pelkää erottua massasta. Persoonallisen tyylin lisäksi kilpailussa arvostetaan asennetta, energiaa ja rohkeutta.
Kilpailun finaali käydään tulevana viikonloppuna Big Wheels -tapahtumassa Pieksämäellä.
– Lähdin mukaan paitsi uusien kokemusten perässä, myös siksi, että kisan ideologia viehättää suuresti. Erilaisuutta pitäisi tuoda nykyistä enemmän esille myös mallimaailmassa. Pidän nykyisiä kauneusihanteita aika toksisina. Ihmisiä ei pitäisi yrittää pusertaa samaan muottiin.
Nooti ei ole mallikilpailussa ensikertalainen. Hän voitti maaliskuussa päättyneen, UG-kisan kanssa samanhenkisen Metal Angel -kilpailun.
– Minulla ei ole mitään kovaa kilpailuviettiä. Hain kisaan lähinnä haastaakseni itseäni. Sitten kävi niin, että voitin. Se tuli ihan puskista ja oli ihan sairaan siistiä. Olen saanut uusia kavereita, lisää itsevarmuutta ja oppinut viihtymään kameran edessä, hän iloitsee.
– Toinen voitto olisi tietysti mahtava juttu, mutta olen onnellinen jo tähänastisesta kokemuksesta, mitä UG-model -kisa on tarjonnut.
Tyyli synkistyi jo ala-asteella
Nooti Pulkkinen kertoo tyylinsä alkaneen synkistyä jo ala-asteella.
– Aloin kuunnella raskaampaa musiikkia sekä katsella vampyyri- ja noitaleffoja, joita rakastan edelleen. Seitsemännellä luokalla värjäsin hiukseni räikeän punaiseksi ja aloin meikkaamaan. Minua alettiin heti nimitellä emoksi ja ehkä vähän syrjiäkin. Itsetuntoni ei ollut vielä siinä vaiheessa riittävän vahva pitääkseni kiinni omasta tyylistäni, vaan himmailin, etten olisi erottunut niin voimakkaasti massasta.
Vasta lukiossa Nooti lakkasi välittämästä, mitä muut hänen ulkonäöstään ajattelevat.
– Siitä lähtien olen pukeutunut ja meikannut juuri niin kuin haluan, eli mahdollisimman synkästi.
Tummiin pukeutumisen hän sanoo olevan tärkein identiteettiään määrittelevä asia.
– Vaikka rakastan myös takkujani (hiukset), luopuisin niistä mieluummin kuin laittaisin jotain värikästä ylleni.
Pulkkinen kertoo rakastavansa laittautua. Arkisin meikkaamiseen kuluu parikymmentä minuuttia, spesiaalimpaan tilaisuuteen tälläytyminen haukkaa helposti parikin tuntia.
– Saatan minä nykyisin lähikaupassa piipahtaa ilman meikkiäkin, mutta huomattavasti kotoisampi olo on laittautuneena.
Mörököllitkin kelpaavat
Pulkkisen kodin sisustus kulkee käsi kädessä nuoren naisen ulkonäön kanssa. Ainoat väripilkut Nootin tummanpuhuvassa kodissa ovat lemmikkien, leopardigekkojen ja viljakäärmeen, terraariot.
– Keräilen kaikenlaista outoa. Kristalleja, noitakamaa, sarvia, kalloja ja sen sellaista. Jälkimmäisiä on tullut minulle milloin mistäkin. Nyt aion opetella puhdistamaan kalloja itsekin, pakastimessani odottelee tätä varten pari hamsteria, kunhan vain saan ensin kerättyä riittävästi rohkeutta, Pulkkinen paljastaa.
Koulutukseltaan Pulkkinen on meikkaaja-maskeeraaja.
– Viime aikoina takkuhommat ovat työllistäneet enemmän. Tarkoituksena on opiskella tulevaisuudessa myös parturi-kampaajaksi, Oulun Underground Storessa työskentelvä Nooti kertoo.
Tulevaisuudessa Nooti toivoo pääsevänsä tekemään enemmän myös mallin töitä.
– Haluan toimia omalta osaltani esimerkkinä, että tällaiset mörököllitkin kelpaavat kameran eteen!
