Suomen presidentti Alexander Stubb määritteli Venäjää viikonloppuna Sveitsin Alpeilla niin suorasukaisesti, että sellaista ei ole kuultu presidenteiltämme sitten toisen maailmansodan. Stubb kuvasi Venäjän imperialistiseksi valtioksi, jonka olemassaolo perustuu toisen valtion ja toisen identiteetin sortamiseen maata kaappaamalla.
Stubb viittasi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Stubb toivoi sen olevan viimeinen kolonialistinen sota, kun hän puhui suomalaistoimittajille Ukrainan rauhankokouksen yhteydessä.
Sveitsin Bürgenstockin vuoristomaisemien virallisessa puheessaan hän toi esiin sen, miten Suomi joutui toisessa maailmansodassa Venäjän naapurina kokemaan samaa kuin Ukraina nyt.
Suomen historiallinen katsanto Ukrainan sotaan on geopoliittisesti tähdellinen, jotta ymmärretään Putinin Venäjän toimintatapoja. Nyt on kuitenkin tärkeää arvioida maailmanlaajuisesta näkökulmasta, saadaanko Ukrainaan rauha diplomatian keinoin.
Sveitsin kokous ei varsinaisesti ollut rauhankokous, sillä sinne ei kutsuttu sodan toista osapuolta Venäjää. Myöskään Kiinasta ei osallistunut ketään, vaikka Ukraina olisi halunnut erityisesti Kiinan mukaan. Kokoukseen tuli ylimpiä johtajia noin 90 maasta kun kutsuja oli lähetetty liki kaksinkertainen määrä.
Ukraina sai tuotua maailma tietoisuuteen omista rauhantavoitteistaan muutaman, jotka kirjattiin kokouksen julkilausumaan. Rauhansopimuksessa halutaan taata ainakin ydinturvallisuus, ruokaturvallisuus sekä vankienvaihto.
Tulokset Sveitsissä jäivät laihaksi, vaikka sotapuheen rinnalle saatiin diplomatiaa. Ensimmäistä kertaa edes kokoonnuttiin laajalla joukolla ja myös globaalin etelän kanssa pohtimaan rauhan mahdollisuutta Ukrainassa.
Globaalin etelän valtiot Euroopan ulkopuolella ymmärtävät esimerkiksi Venäjän intressejä Mustallamerellä ja Asovanmerellä, jotka ovat tärkeitä eteläisen maailman ruokahuollolle. Sveitsin kokouksen jälkeen niiden uskotaan ymmärtävän paremmin myös Ukrainaa.
Suurista valtiosta Saudi-Arabia jätti allekirjoittamatta julkilausuman. Se lienee tarkoituksellista, jotta Saudi-Arabia voisi ikään kuin puolueettomasti toimia seuraavan rauhankokouksen isäntämaana.
Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi Sveitsin kokouksen alla omat ehtonsa Ukrainan rauhanneuvottelujen aloittamisella. Putinin mukaan Ukrainan pitää luopua tietyistä sodittavista alueista sekä Nato-jäsenyyden tavoittelusta. Putinin ehdot sisälsivät pieniä myönnytyksiä Ukrainalle, kunhan Venäjä säilyttäisi vahvan maayhteyden Krimille.
Sveitsin kokouksen julkilausuman mukaan rauhan tulee perustua Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen. Putinin ehtojen hyväksyminen sen sijaan tarkoittaisi Venäjän voittoa sodasta.
Venäjä on kuitenkin saatava mukaan keskusteluun, jotta päästäisiin edes liikkeelle kohti rauhaa. Rauhansopimus edellyttää lopulta, että kumpikin osapuoli kokee saavuttavansa rauhalla enemmän kuin sotatoimilla.