Suurin osa Poh­jois­mai­den kil­ju­han­hi­kan­nas­ta le­väh­tää Sii­ka­joel­la ja Oulun seu­dul­la, kanta kasvaa hi­taas­ti – ym­pä­ris­tö-dna-näyt­tei­den avulla et­si­tään lajin pe­si­mä­aluei­ta Lapissa

Oulun yliopiston osaamisella aiotaan ensi kesänä kokeilla kiljuhanhen suojelussa kokonaan uudenlaista menetelmää: lajin pesimäalueiden kartoitusta ympäristöstä otettavien dna-näytteiden avulla.

– Siinä on Pohjoismaiden kiljuhanhikannasta suurin osa, biologi Juha Markkola kertoo ja osoittaa kaukana pellonpäässä ruokailevaa hanhiparvea.

Markkola on tarkkaillut Siikajoella Karinkannassa Risto Karvosen kanssa koko maanantaiaamun kiljuhanhia, ja miehet kertovat paikalla olevien lintujen määräksi tasan 80.

Kaukoputkella erottuu sänkipellossa ruokailevista hanhista lähinnä päät ja WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen luettelee tuntomerkkejä, joilla kiljuhanhet erottaa samassa parvessa ruokailevista tundrahanhista. Muun muassa pienempi koko, lyhyempi kaula ja lyhyempi nokka ovat kiljuhanhen tuntomerkkejä.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä