Suuren ur­hei­lu­juh­lan tuntua

Heidi Hannula istuu sängyn reunalla ja antaa katseensa kiertää. "No joo", pikajuoksija toteaa.Yleisurheilun MM-kisakyläksi hissukseen muuttuvan teekkarikylän asunnot eivät ole aivan samaa luokkaa kuin Oulun Toppilansalmen asuntomessuilla.

Heidi Hannula istuu sängyn reunalla ja antaa katseensa kiertää.

"No joo", pikajuoksija toteaa.

Yleisurheilun MM-kisakyläksi hissukseen muuttuvan teekkarikylän asunnot eivät ole aivan samaa luokkaa kuin Oulun Toppilansalmen asuntomessuilla.

Parinkymmenen neliön kopperossa on kaksi sänkyä, kaksi yöpöytää, ikkuna ja rapiat 50 vuotta teekkarielämää nähnyt suihkuhuone. Seinät sentään on maalattu ja ikkunaverhot tulossa.

"Kyllä tässä pystyy asumaan", Hannula sanoo ja muut Suomen naisten viestijoukkueen jäsenet nyökyttelevät vieressä.

Hyvähän se on sanoa, sillä Hannulan ei tarvitse asua juuri tässä kisakylän huoneistossa. Suomen joukkue majoittuu kisojen ajaksi kylän eliittialueelle; uuden karheisiin ja asumattomiin yksiöihin.

"Siinä on harjoituskenttä toisella ja järvi toisella puolella."

Haitari kisa-asumuksissa on valtava. Vanhimmat talot ovat peruja vuoden 1952 olympialaisista. Otaniemi toimi silloinkin joukkueiden tukikohtana.

Neljänsiin aikuisten arvokisoihinsa valmistautuva Hannula sanoo, ett kisakylä on miellyttävämpi vaihtoehto kuin hotelli.

"Kisafiilikseen pääsee aivan eri tavalla, kun kaikki ovat samassa paikassa."

Tai ainakin melkein kaikki. Yleisurheilumaailman suurimmille tähdille ja diivoille kisakylä ei kelpaa. Heidän kukkaroissaan viikko tai pari Hotelli Kämpissä ei tunnu missään.



Vaaleansininenpikkutakki


Maanantaina Helsingin GP-kisoissa urheilleet suomalaiset pääsivät koeasumaan kisakylän.

Tiistaina maistiaisia tulevasta saivat muutkin Suomessa olevat MM-urheilijat. Suomen joukkueen pääosa kävi lounaalla kisakylässä, hakemassa kisapassinsa ja varustekassinsa sekä katsomassa Olympiastadionin uudistetut tilat.

"Alkaa hiljalleen olla suuren urheilujuhlan tuntua", Hannula sanoo.

"Tuntuu vähän pöljältä lähteä välillä viikoksi kotiin."

Suuren urheilujuhlan tuntua alkaa olla muuallakin kuin vain kisakylässä ja urheilijoiden vatsanpohjissa.

Olympiastadionin ympärillä ovat sähköporat surisseet ja vasarat paukkuneet jo jonkin aikaa. Osa paikoista alkaa olla valmiina: VIP-vieraiden telttakylä on jo pystyssä ja kisatorin rakentaminen hyvässä vauhdissa.

Hyvää vauhtia alkavat tyhjentyä myös Helsingin vanhan jäähallin harjoituskaukalossa olevat sadat pahvilaatikot ja vaaterekit.

Yhteensä noin 42 000 eri vaatepartta odottaa ottajaansa - urheilijoita, urheilujohtajia ja vapaaehtoisväkeä.

"Että tämmöiset", pituushyppääjä Tommi Evilä mittailee katseellaan vaaleansinistä pikkutakkia. Suunnittelija Markku Pirin luomus ei ole ehkä Evilän ominta tyyliä.



Ilma tihenee - h-hetki lähenee


"Ilma tihenee", Suomen Urheiluliiton ja kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva maalaa.

Kanervan ja kumppaneiden haaste ei ole sieltä ihan pienimmästä päästä. Kymmenen päivän päästä alkavat MM-kisat ovat tämän vuoden kansainvälisin tapahtuma maailmassa ja toistaiseksi maailman kansainvälisin urheilutapahtuma. Tilaisuus näyttää on ainutkertainen.

"Vastaavan kokoisia urheilutapahtumia ei tulla Suomessa järjestämään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa", Kanerva sanoo. "Ei missään lajissa."

Suomi, Helsinki, Otaniemi ja Olympiastadion eivät ole ensimmäistä kertaa isojen kisojen näyttämöinä. Kokemusta on vuoden 1952 olympialaisista ja vuoden 1983 MM-kisoista. Tällä kertaa kekkerit ovat kaikilla tunnusluvuilla mitattuna suuremmat kuin aikaisemmin.

"Tässä pannaan kaikki ennätykset uusiksi", kisojen pääsihteeri Antti Pihlakoski sanoo.

Ilmoita asiavirheestä