Suunta kääntyy kohti pie­nem­pää

Omakotitalorakentamisen määrä on ollut laskussa jo kolmatta vuotta. Vuonna 2005 omakotitaloja aloitettiin vielä yli 16 000 kappaletta. Tälle vuodelle toteutuvaksi ennustettu aloitusten määrä on nelisen tuhatta vähemmän.

Omakotitalojen rakentamisen tahti on uutisten mukaan hiljentynyt. Oulun Metsokankaallakin on nähtävissä tyhjiä tontteja jo rakennettujen talojen välissä. Yhä taloja kuitenkin rakennetaan ja aloitetaankin.
Omakotitalojen rakentamisen tahti on uutisten mukaan hiljentynyt. Oulun Metsokankaallakin on nähtävissä tyhjiä tontteja jo rakennettujen talojen välissä. Yhä taloja kuitenkin rakennetaan ja aloitetaankin.

Omakotitalorakentamisen määrä on ollut laskussa jo kolmatta vuotta. Vuonna 2005 omakotitaloja aloitettiin vielä yli 16 000 kappaletta. Tälle vuodelle toteutuvaksi ennustettu aloitusten määrä on nelisen tuhatta vähemmän.

Viimeaikaista talouskehitystä seuraavan on helppo arvella, että aloitusten määrä jää vielä ennustettua alemmaksi.

Syitä laskusuuntaan on monia. Aluksi vähenemiseen lienee eniten vaikuttanut rakentamisen kallistuminen. Myös ilmastonmuutoksen aktualisoitumisella on lusikkansa sopassa ja viimeisenä niittinä on nyt kärjistynyt talouden laskusuhdanne.

Kysynnän väheneminen näkyy joka puolella. Esimerkiksi Hämeenlinnan vuoden 2007 asuntomessualueella on myytävänä kymmeniä tyhjiksi jääneitä asuntoja. Myös Oulun seudulla omakotitalojen rakentaminen on merkittävästi vähentynyt ja etenkin vähenemässä.

Pelottavia, sitä muutokset aina ovat, mutta voi ne nähdä mahdollisuuksinakin. Taloudellisen epävarmuuden takia ihmisistä on tullut entistä varovaisempia tekemään suuria hankintoja. Se merkitsee muutoksia markkinoilla ja myös tarvetta tarjota jotain uutta.

Kuten kaksi viikkoa sitten tällä palstalla kirjoitettiin, Kannustalot on vastannut haasteeseen lanseeraamalla uuden pienten talojen malliston. Kiristyvässä kilpailutilanteessa Kannustalot ei ole asialla aivan yksin.

Finndomo-konserniin kuuluvan Omatalon sivuilla on menossa "Mieletön talopakettien hintamoukarointi". Käytännössä se tarkoittaa kolmea yksikerroksista perustaloa, joita myydään alennetuin hinnoin. Talopaketin 112-131 -neliöisiin malleihin saa noin 30 000 eurolla.

Samassa perustalojen vaatimattomassa tyylilajissa pysyttelee myös Kastellitalo, joka tarjoaa uutta omakotimallistoaan nimeltä Economy.

Mallisto koostuu viidestä huoneistoaloiltaan 80-130 -neliöisestä ja halvaksi viritetystä talomallista. Kastellin malleja tarjotaan muuttovalmiina perustuksineen kaikkineen ja sataneliöisen kodin saa valmiiksi tehtyjen pohjatöiden päälle tontilleen noin 110 000 eurolla.

Muutoksen airueita omakotimarkkinoilla on siis näkyvissä. Omatalon ja Kastellin tarjousmallistoja katsellessa ei voi kuitenkaan olla kysymättä, eikö pieni (ja halpakin) voisi omata arkkitehtonista yritystä?

Vaikka kilpailu kiristyy, toivoisi markkinoille selkeästi laatuun panostavaa mutta pienikokoista omakotitarjontaa.

Kun taloudellinen taantuma kytketään ilmastonmuutoksesta johtuviin energiansäästövaatimuksiin, on rakennusalalla runsaasti muutospaineita.

Omakotitalojen koon kasvun pysähtyminen ja jopa sen lähteminen laskuun on ollut odotettavissa jo usean vuoden ajan. Käännettä ei ole vielä tapahtunut. Esimerkiksi viime kesän Vaasan asuntomessut esitteli juuri toista ääripäätä.

Nyt käsillä oleva taantuma käytännössä toteuttanee koon pienenemisen, mistä talotoimittajienkin uudet pieniin omakotitaloihin kohdistuvat esitteet ja kampanjat vihjaavat.

Muitakin muutoksia on näkyvissä ja energiansäästö sekä matalaenergiaratkaisut ovat talotoimittajien nettisivuilla entistä enemmän esillä. Laadustakin sivustoilla puhutaan.


Parhaassa tapauksessa käsillä
oleva muutos voi tarkoittaa sitä, että omakotirakentamisen uusi suunta on kohti kokonaisvaltaisesti kestävää rakentamista. Silloin kyse ei ole pelkästään insinööritieteistä ja teknisistä ratkaisuista.

Kun keskustellaan kokonaisvaltaisesta kestävyydestä, niin energiatehokkuuden kanssa samassa lauseessa puhutaan järkevästä mitoituksesta, kestävästä arkkitehtonista muodonannosta sosiaalista ja yhdyskuntarakenteellista aspektia unohtamatta.

Timo Jokelainen

Ilmoita asiavirheestä