As Oy Oulun Alppitähti
Kaarnatie 7, Uusi Alppila
Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Skanska
Esittelyasunto: 3-4h+k+s, 90m2
Velaton hinta: kerroksesta riippuen 179 000-201 800
Asunnot on myyty.
Saksalaiset Alppijääkärit jättivät jälkeensä Alppilan nimen ja upseerikerhon, josta tuli sivupaloasema. Nyt alueelta poistuva betoniteollisuus jää elämään katujen nimissä, ja tavallaan myös uudisrakennusten kivisessä ilmeessä.
Teollisuusalueen muutosta asuinkäyttöön ratkottiin arkkitehtikutsukilpailulla, jonka voitti oululainen arkkitehtitoimisto Laatio Oy vuonna 2005.
Skanska on viime vuosina rakentanut aluetta pohjoisesta etelään edeten, ja ensimmäiset korttelit ovat jo valmiit. Näiden vanhan Alppilan tornitaloja ja perinteisempää umpikorttelia yhdistelevien kortteleiden sarja jatkuu nyt Alppitähdellä.
Kaupunkikuvallisesti prosessi kilpailusta kaavan kautta valmiiksi taloiksi tuntuu näissä kortteleissa toimineen. Lopputuloksena on syntynyt ehjää, kurinalaisesti varioituvaa ympäristöä, joka kunnioittaa vanhan Alppilan valkoista ilmettä samalla kuitenkin koko aluetta nuorennusleikaten.
Uusiin kortteleihin on siis poimittu kahdeksankerroksiset tornit, joista nähdään kauas ja jotka yhdistävät alueen ilmeen olemassa olevaan.
Pelkästään tällaisilla torneilla on kuitenkin vaikeata rajata katuja ja pihoja kaupunkimaisesti, siispä torneille on rakennettu nelikerroksiset siivet.
Vaikka rakentamisella pyritään selvästi kaupunkimaiseen pätkään Kaarnatien varrella, kivijalkakaupat tai -työtilat siitä kaupunkimaisuudesta kuitenkin puuttuvat. Ja kuinka niitä Alppilaan saataisiinkaan, kun ei keskellä keskustaa olevaan uuteen Etu-Lyöttyynkään.
Lähikaupassa käydään siis Tuirassa, josta löytyvät muutkin palvelut. Bussilla tai pyörällä pääsee sujuvasti sekä keskustan että yliopiston ja teknologiakylän suuntiin, joiden puoliväliin Alppila sijoittuu.
Autoilevat starttaavat päiväänsä pihakannen alta, ja kannen päälle syntyy autoton, länteen suuntautuva piha-alue.
Talojen kytkeminen toisiinsa tarkoittaa tietysti myös kulmahuoneistojen määrän vähenemistä, kun vapaan ikkunaseinän sijaan vieressä onkin seuraava talo tai rappu.
Alppitähdessä ylimpien kerrosten torniosuudetkin toistavat alemmissa kerroksissa mahdollisia pohjaratkaisuja, ja niinpä kulmapaikkojen mahdollistamat lisäikkunat ovat enimmäkseen kylpytilojen pieniä päivänvalonauhoja.
Asunnot ovat kauttaaltaan tarpeeksi väljästi mitoitettuja. Siksi asuntojen suunnittelu viidentoista metrin syvään runkomittaan ei ole tuottanut ainakaan lopputulokseen saakka näkyviä vaikeuksia.
Lisäksi parvekkeet on vedetty niin sanotusti rungon sisään ja parvekkeen sivuseinään sijoitettu ikkunallinen parvekkeen ovi, siis yksi katselusuunta lisää. Tällä on suuri merkitys varsinkin yhteen suuntaan ikkunallisten asuntojen laadulle, ja puntariasunnossa näin on luotu miellyttävä puolierkkeri ruokailutilaksi.
Syvä runkomitta näyttäytyy asunnossa ikkunattomina kylpytiloina ja kapeahkona kakkosmakuuhuoneena. Kapea huone on hankala, sillä asunnon monipuolisen kalustettavuuden kannalta olisi toivottavaa pystyä sijoittamaan sänky mahdollisimman moneen huoneeseen poikittain. Tässä asunnossa esimerkiksi työhuoneessa voisi olla levitettävä vierassohva.
Muuntojoustavuus toteutuu kuitenkin suuressa olohuoneessa, jonka perältä on mahdollista erottaa lisähuone vaikka vierastarpeisiin.
Erillinen kodinhoitohuone sujuvoittaa arkea. Saunaosaston wc:n erottaminen seinien taakse olisi kuitenkin tuonut tasokkuutta pesutiloihin, invamääräykset kun täyttyvät jo kodinhoitotilan pytyllä.
Avarasti läpi talon nähdään silloin, kun makuuhuoneiden ovet ovat auki, päiväsaikaan siis luultavasti lähes aina.
Riikka Kuittinen