Voiko kammoksuttu putkiremontti aiheuttaa myönteisiä tuntemuksia? Kyllä vain; erityisen hyvältä tuntuu silloin, kun se on valmis. Putkiremppa voi kuitenkin myös olla mainettaan parempi kokemus, jos asia hoidetaan oikein ja taloyhtiöllä on ohjat jämäkästi käsissä.
Asunto-osakeyhtiö Värtönrannan väellä yhtiön historian suurin koettelemus alkaa olla loppusuoralla ja asukkaiden pitäisi päästä palaamaan arkeen muutaman viikon kuluessa. Maat ja mannut myllänneen remontin keskellä on sinnitelty puolisen vuotta.
Vuonna 1973 valmistuneen taloyhtiön kuusi rakennusta ja 31 asuntoa ovat saaneet uudet käyttövesiputkistot, uudet viemärit ja lämpökanaalit. Lisäksi kaikkien huoneistojen WC:t ja kylpyhuoneet on saneerattu perusteellisesti.
Huoneistoihin on myös vedetty kaivutöiden yhteydessä valokuitukaapelit tietoliikenneyhteyksiä varten, ja asunnoille vievien kujien reunakiveykset, sadevesikaivot sekä asfaltointi on uusittu. Hommassa on siis tehty töitä tunti poikineen.
"Yhtiössä on siirrytty asumisen tasossa 2000-luvulle. Suomen Kiinteistöliiton markkinoille tuoman Taloyhtiön kuntotodistuksen mukaista niin sanottua korjausvelkaa ei jää tämän jälkeen juuri ollenkaan. Taloyhtiömme kunto on remontin jälkeen mukavan lähellä uutta", tiivistää Asunto-osakeyhtiö Värtönrannan hallituksen puheenjohtaja Pekka Päkkilä.
"Suurin osa asukkaista hyväksyi sen, että kannattaa tehdä kerralla isompi remontti. Asuntojen arvo voi nousta enemmän kuin peruskorjaukseen kuluu rahaa", hän sanoo.
Asunnot ovat olleet käytössä koko ajan. 1970-lukulaiset rakennukset olivat putkistoja ja viemäreitä lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Varsinaisia vesivahinkoja ei ole tapahtunut yhdessäkään asunnossa, mutta remonttia edeltävän vuoden aikana ilmeni muutama pieni vuoto.
"Talot on rakennettu ilmeisen hyvin ja esimerkiksi kylpyhuoneiden kunto oli positiivinen yllätys: yhdestäkään ei löytynyt kosteusvaurioita", Päkkilä kertoo.
Suurta peruskorjausta edelsi useamman vuoden valmistelu. Epäilevät osakkaat saivat tottua ajatukseen ja saada lisätietoja remontista. Lopulta yhtiökokous päätti yksimielisesti, että remontti voi alkaa. Kauhat iskettiin maahan loppukeväästä 2007 ja lokakuun lopulla työmaarallin pitäisi olla muisto vain.
Päkkilä sanoo, että taloissa on eletty remontin aikana melko normaalisti. Vain harvat asukkaat ovat lähteneet osaksi aikaa evakkoon, sillä asuintilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa eikä vedentulo ole ollut katkoksissa molemmista kerroksista muutamaa tuntia pitempään. Siitä hän antaa työmaan urakoitsijalle ison plussan.
Oulun LVI-Ykkösen vastaava mestari Matti Halonen sanoo, että hyvällä suunnittelulla isonkin remontin haitat voidaan minimoida.
"Putkityönjohtajalta on kysytty järjestelytaitoa ja on se tainnut välillä töitä teettää. Tavoitteena on kuitenkin ollut pitää asukkaat tyytyväisenä", hän kertoo.
Värtönrannan remontissa hämmästyttää sen hinta: täydellinen peruskorjaus tulee maksamaan ainoastaan noin 200 euroa neliötä kohti. Asunnoittain hinta vaihtelee sen mukaan, mitä materiaaleja kylpyhuoneisiin on valittu.
Isännöitsijä Aaro Paakkola sanoo, että alhainen neliöhinta selittyy osittain asuntojen koolla. Suurimmat ovat yli 220-neliöisiä ja pienimmätkin lähes 150-neliöisiä. Silti hän pitää remonttia edullisena, koska putkiremontin mediaanihinta koko maassa on 480 euroa per neliö. Keskihinta lasketaan kerrostalokaksioiden remonttien perusteella.
"Täällä säästettiin rahaa hyvällä suunnittelulla, ja siksi, että kaikki päätettiin tehdä saman tien. Tämän tason parannukset olisivat tulleet erikseen tehtyinä huomattavasti kalliimmiksi", hän laskee.
Pekka Päkkilä sanoo, että hyvä isännöitsijä on onnistuneen remontin edellytys.
"Yhtiön hallitus tietää nyt jo aika paljon rakentamisesta, mutta ei meiltä olisi löytynyt taitoa eikä aikaa hoitaa asioita omin päin."
Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Paakkola valitsi ensi töikseen remontille valvojan.
Jukka Puolakka Rakennustoimisto Laaksosta on pitänyt huolta rakennuttajan eduista Värtönrannan isossa remontissa. Hän kilpailutti urakoitsijat, laittoi tarjoukset samalle viivalle ja hoiti urakkaneuvottelut. Valvojan johdolla myös varmistettiin, että urakoitsijat tietävät, mihin ovat alkamassa.
"Se ainakin tuli selväksi, että tarjoukset kannattaa ottaa useammasta paikasta. Hintaerot ovat todella merkittäviä. Meillä ratkaisi myös se, kumpi loppusuoralla olleista urakoitsijoista vaikutti osaamisensa lisäksi joustavammalta yhteistyökumppanilta", Pekka Päkkilä kertoo.
Taloyhtiö edellytti myös, että sama urakoitsija hoitaa putkiston ja viemärien saneerauksen lisäksi kylpyhuoneiden remontoinnin, ja hankkii aliurakoitsijoita vain valikoidusti. Näin laatu-, vastuu- ja takuukysymykset on helpompi hoitaa.
"Suunnittelun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ennen remonttia päätimme yhtiökokouksessa varata sitä varten erillisen määrärahan ja se on kyllä tienattu moninkertaisesti takaisin."
"Palkkansa on ansainnut myös hyvä valvoja. Vaikka on hän ehkä tullut huomaamaan, että iso remontti on käynnissä; monenlaisia terveisiä on tainnut tulla", Päkkilä naurahtaa.