Kalevan kisat: Oulun Py­rin­nön Laura Loponen aitoi SM-prons­sil­le

Terveys: Iho­syö­vis­tä va­ka­vim­man me­la­noo­man esiin­ty­vyys on yleis­ty­nyt, mutta ennuste on pa­ran­tu­nut

Supon pääl­lik­kö ha­luai­si sel­vit­tää ter­ro­ris­mi­lain­sää­dän­nön tiu­ken­ta­mis­ta – "Ri­kos­vas­tuu ei toteudu Suo­mes­sa kuten muissa Poh­jois­mais­sa"

Supon mukaan potentiaalisten terroristien määrä Pohjois-Suomessa on kasvanut.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari osallistui suojelupoliisin 70-vuotisjuhlaseminaariin torstaina Oulussa.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari osallistui suojelupoliisin 70-vuotisjuhlaseminaariin torstaina Oulussa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Supon mukaan potentiaalisten terroristien määrä Pohjois-Suomessa on kasvanut.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari haluaisi selvittää Suomen terrorismilainsäädännön tiukentamista.

Hänen mukaansa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on jo vuosia sitten muutettu lainsäädäntöä Suomea tiukemmaksi.

– Suomi poikkeaa linjasta. Olisi syytä selvittää, voitaisiinko lainsäädäntöä tiukentaa myös meillä, jotta siitä ei muodostuisi minkäänlaista vetovoimatekijää, hän kuvailee.

Norjassa ja Tanskassa on tuomittu kymmenkunta konfliktialueelta palannutta terroristista vierastaistelijaa. Tanskassa heitä on myös karkotettu maasta.

Suomessa puolestaan on Supon arvion mukaan parikymmentä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta palannutta ihmistä, mutta ainuttakaan heistä ei ole tuomittu terroristisista rikoksista.

– Rikosvastuu ei tällä hetkellä toteudu Suomessa samalla lailla kuin muissa Pohjoismaissa.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä haavaa noin 370 henkilöä, joita se pitää terrorismintorjunnan kohdehenkilöinä. He ovat siis potentiaalisia terroristeja.

Näiden henkilöiden joukossa on muun muassa kansainvälisesti verkostoituneita taistelijoita, yksittäisiä radikalisoituneita, terrorismin rahoittajia tai Suomeen palanneita vierastaistelijoita.

Kohdehenkilöistä valtaosa asuu etelän suurissa kaupungeissa, mutta Supon mukaan myös Pohjois-Suomessa näiden kohdehenkilöiden määrä on ollut selvässä kasvussa.

Pelttari ei anna ilmiöstä tarkkoja alueellisia tietoja eli hän ei kerro esimerkiksi sitä, minkä verran heitä kaikkiaan pohjoisessa on ja moniko asuu esimerkiksi Oulussa.

– Taustalla on 2015 syksyllä tapahtunut turvallisuustilanteen muutos, kun maahan saapui yhdellä kertaa suuri määrä turvapaikanhakijoita. Osa heistä jäi vaikuttamaan myös tälle alueelle, hän kommentoi yleisellä tasolla.

Kohdehenkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.

Määrän kasvun lisäksi Pelttaria huolestuttaa se, että kohdehenkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Entistä isompi osa heistä on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai terroristiseen koulutukseen.

Supon tiedossa on yhä vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita myös Suomessa.

Täytyykö Suojelupoliisin tehdä esimerkiksi Oulussa jo päivittäin töitä sellaisten ihmisten parissa, jotka suunnittelevat terroristisia rikoksia?

– Kyllä, tilanne on valitettavasti tämänkaltainen. Turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja terrorismin uhka on kasvanut, minkä myötä myös terrorismintorjunnan tarve on yhä suurempi.

Suojelupoliisi valmistautuu kesäkuun alussa voimaan astuvien uusien tiedustelulakien käyttöönottoon muun muassa kouluttamalla päällystöään. Lait lisäävät sen toimivaltuuksia merkittävästi. Se saa muun muassa oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa.

– Uusia valtuuksia otetaan käyttöön heti lain tullessa voimaan, mutta täyden toimintakyvyn luominen tulee viemään aikansa.

70 vuotias Supo

Suojelupoliisi perustettiin vuonna 1949.

Se on turvallisuus- ja tiedustelupalvelu.

Supon tehtävänä on estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja arvioida ja raportoida valtionjohtoon kohdistuvia uhkia.

Lisäksi se tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille päätöksentekoa tukevaa turvallisuus- ja tiedustelutietoa.

Supo on ainoa siviili- ja poliisiviranomainen, joka vaihtaa tietoa ja tekee yhteistyötä ulkomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden kanssa.

Se torjuu Suomeen kohdistuvaa ulkomaista tiedustelua ja estää ennalta siitä aiheutuvia vahinkoja.

Supo myös ylläpitää tilannekuvaa ja raportoi Suomen turvallisuutta vaarantavista ilmiöistä ja hankkeista.

Se seuraa myös kotimaisten ääriliikkeiden toiminnan luonnetta ja arvioi, uhkaavatko ne kansallista turvallisuutta.

Lisäksi se tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset lukuunottamatta puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä.

Supossa on runsaat 400 työntekijää eri puolilla maata.