Voiko syvälle uponnut vajota vieläkin alemmas? Kyllä voi. Suomessa on koettu luottamuksen romahdus alkuvuodesta. Kuluttajien usko talouteen on painunut Tilastokeskuksen tutkimuksessa entistäkin enemmän pohjamutiin.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa miinus 12,5. Luottamus on laskenut tuntuvasti peräti kuusi yksikköä viime marraskuusta.
Luottamusindikaattorissa kysytään oman ja Suomen talouden näkymiä vuodeksi eteenpäin sekä kotitalouden säästämisestä ja työttömyydestä. Säännölliseen tutkimukseen vastaa runsas tuhat Suomessa asuvaa.
Lukujen takana on ihmisiä, joiden arviot ja odotukset taloustilanteesta ovat erittäin huonot. Näkymä koetaan sameaksi ja epävarmaksi. Työttömät ja eläkeläiset suhtautuivat pessimistisimmin talouskehitykseen. Alueellisesti matalimmalla luottamus on Pohjois-Suomessa, jossa lukema on pakkasella 15,2 yksikköä.
Kuluttajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt heikompi kuin vuotta aiemmin. Toivottomuuden ylivallasta kielii, että ainoastaan neljä prosenttia näki talouden vahvempana.
Uskoa tulevaisuuteen koetellaan, sillä lähes puolet vastaajista otaksui maamme talouden kulkevan tulevaisuudessakin taantumassa.
Yrityksille ei ole lupaavaa, että tutkimukseen osallistuneet pitivät ajankohtaa erittäin huonona kestotavaroiden hankinnalle. Isot investoinnit ovat jäissä. Kun vielä näkemykset työttömyydestä pysyvät synkkinä, kulutusinnon jähmettyminen ei ole ihme.
Aikomukset ottaa lainaa säilyivät melko runsaina, mutta nykyhetkeä ei pidetty siihen sopivana. Arviot inflaatiosta johtuvasta korkomenojen kasvusta hyydyttää halua nostaa luottoa. Tarpeita siirretään odottamaan parempia aikoja. Tilanne näkyy asuntomarkkinoilla. Ihmiset suunnittelevat asunnon ostoa yhtä vähän kuin 1990-luvun lama-aikana.
Paradoksaalisesti suomalaisilla on ennätysmäärä varoja sukanvarressa. Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli pankkitileillä runsas 115 miljardia euroa vuoden lopussa. Rahaa ei tohdita laittaa liikkeelle, kun tulevaisuudesta lomautusten ja irtisanomisten keskellä ei ole takeita.
Syypää ylivarovaisuuteen ei ole yksinomaan ajan merkkejä lukeva kuluttaja. Ukrainan sota ja Donald Trumpin holtiton hyökkäys Lähi-itään on synkentänyt kokonaiskuvaa – ja tehnyt elämästä kalliimpaa.
Heikko luottamus kertoo myös hallituksen epäonnistuneesta viestinnästä. Menoleikkaukset heikompiosaisilta yhdistyneenä katastrofia maalaavaan talouspuheeseen eivät luo uskoa vaan ruokkivat synkistelykierrettä. Paremmin eivät ole onnistuneet oppositiopuolueetkaan, jotka eivät ole kyenneet esittämään tolkullisia vaihtoehtoja.