Suomen liittyminen Natoon todennäköisesti voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, arvioi suojelupoliisi (supo). Torstaina julkaisemassaan kansallisen turvallisuuden katsauksessa supo katsoo, että myös sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet voivat voimistaa Venäjän vastatoimia.
Supo huomauttaa, että kuitenkin juuri Nato-jäsenyys antaa suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan. Suomen ja Venäjän suhteet ovat suojelupoliisin mukaan heikentyneet merkittävästi, ja Venäjä on valmis toimiin Suomea vastaan, jos maa katsoo sen olevan tarpeellista. Suojelupoliisi arvioi kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistuksen yhteydessä, että Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona.
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan vaikuttamisen uhka on supon mukaan kohonnut, mutta infrastruktuurin lamauttava vaikuttaminen ei suojelupoliisin arvion mukaan ole lähitulevaisuudessa todennäköistä Suomen alueella.
– Venäjän vaikuttaminen Suomeen on pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, supon erikoistutkija Suvi Alvari sanoo supon tiedotteessa.
Suomen ja Viron väliseen kaasuputkeen ilmaantunut vaurio ei suojelupoliisin mukaan muuta arviota Venäjän väkivaltaisesta vaikuttamisesta.
Kohonneesta uhkasta huolimatta infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, ettei kaasuputken vaurioituminen muuta tätä näkemystä.
Supo huomauttaa, että merellä infrastruktuuri on haavoittuvampaa kuin maalla sijaitseva kriittinen infrastruktuuri.
Supo: Tavoite heikentää Naton ja EU:n yhtenäisyyttä
Suojelupoliisi arvioi, että Venäjän vaikuttamisen päätavoite on heikentää Naton ja EU:n yhtenäisyyttä ja vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle.
– Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa , syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, arvioi supon päällikkö Antti Pelttari tiedotteessa.
Viime vuoden tapaan supo sanoo katsauksessaan, että Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua tekevät erityisesti Venäjä ja Kiina.
Venäjän tiedustelun suuntaamiseen vaikuttaa supon mukaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama jännitteinen turvallisuustilanne Euroopassa. Venäjän ajankohtaisina mielenkiinnon kohteina korostuvat Suomen Nato-jäsenyyden konkreettiset seuraukset, Ukrainalle annettava materiaalituki sekä keinot pakotteiden kiertämiseen Suomen kautta.
Venäjä käyttää informaatiovaikuttamisessaan verkkoalustoja. Se hyödyntää todellisia uutisia ja tietoja, mutta muuttaa niiden sävyä, yksityiskohtia tai kehystä siten, että uutinen näyttää tukevan Venäjää. Viestejä ei ole aina helppo tunnistaa propagandaksi.
Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytykset Suomessa sen sijaan ovat heikentyneet Ukrainan sodan sekä venäläisdiplomaattien karkotusten vuoksi. Venäjä joutuu erittäin todennäköisesti siirtämään tiedonhankintansa painopistettä kyberympäristöön.
Kiinaa kiinnostaa teknologia
Kiinan tiedustelu Suomessa kohdistuu supon mukaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon ja huipputeknologiaan.
Kiina kohdistaa Suomeen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua. Kiina pyrkii kybervakoilun kautta hankkimaan tietoa muiden valtioiden ulkopoliittisista näkemyksistä sekä teknologista tuotekehitystietoa.
Kiinan tarvetta hankkia tietoa vakoilemalla ovat kasvattaneet esimerkiksi Yhdysvaltojen asettamat puolijohteiden ja niiden valmistusteknologian vientirajoitteet.
Kotireitittimien haavoittuvuus
Supon mukaan kybervakoilussa hyödynnetään myös suojaamattomia verkkoon kiinteästi kytkettyjä kuluttajalaitteita. Katsauksessa nostetaan esiin kotireitittimet, jotka voivat mahdollistaa kybervakoilun.
Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, joka sallii laitteen etäohjauksen. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oikeudettomalle etäkäytölle valtiollisille toimijoille niiden pyrkiessä esimerkiksi tunkeutumaan Suomen tietojärjestelmiin.
Supo toteaa katsauksessaan myös, että yhteiskunnan kriittiset palvelut ovat yhä enemmän riippuvaisia avaruuteen sijoitetusta infrastruktuurista. Viikkoja kestävät satelliittiaikatiedon häiriöt voivat vaikuttaa tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnan ohella esimerkiksi finanssialaan ja logistiikkasektoriin.
Terrorismin uhka kakkostasolla
Terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli ”kohonnut”. Arvio on ollut sama siitä lähtien, kun suojelupoliisi otti asteikkonsa käyttöön vuonna 2017.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on katsauksen mukaan Suomessa noin 350. Todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.