Joulupäivänä Suomenlahdella käynnistyivät tapahtumat, joista on muotoutunut kansainvälisen uutiskynnyksen ylittänyt jännitystarina. Julkisuuteen tihkuu tietoja miten elintärkeitä merenalaisia kaapeleita yritetään tuhota ja toisekseen kuinka sankariksi kohonneet suomalaisviranomaiset pyrkivät turvaamaan niiden toimintakykyä.
Pahantekijää ilmiselvästi edustaa hybridisotaa käyvä Venäjä, vaikka Venäjän syyllisyyttä kaapelirikkoihin on vaikea todistaa, eikä Suomen valtiojohtokaan yksilöi syyllistä ennen kuin saadaan varmaa ja julkaisukelpoista näyttöä.
Selvää on, että kaapelirikoista epäilty Eagle S-öljytankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon. Venäjä kiertää sille asetettua öljyn hintakattoa arviolta noin 400 varjoaluksella, joista 79 on Euroopan unionin pakotelistalla.
Suomen viranomaiset ottivat tihutöistä epäillyn öljytankkerin nopeasti haltuunsa ja saivat sen taipumaan Suomen aluevesille. Näin eri viranomaiset pääsevät tutkimaan laivaa ja epäiltyjä syyllisiä Suomen lakien mukaisesti, eikä olla vain kansainvälisen merilainsäädännön armoilla.
Merenkulkua ja merenkäyttöä säätelevä Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n merioikeusyleissopimus hyväksyttiin 1982. Säädökset lienevät osin jo vanhentuneet, joten Eagle S -tankkeri voisi toimia ennakkotapauksena sopimuksen uudistustyössä.
Liki 50 vuotta sitten kriittistä infrastruktuuria ei vielä maannut merien pohjassa samassa laajuudessaan kuin nykyään. Eikä silloin tiedetty nykyisistä hybridiuhkista. Lisäksi syystä voi arvioida, että Venäjä testaa vihollisiksi nimeämiinsä maihin kansainvälisiä sopimuksia, joita se itse ei ole valmis noudattamaan. Näin on ollut nähtävissä myös välineellistetyssä maahanmuutossa.
Suomalaiset turvallisuusviranomaiset kiirehtivät joulupäivän iltana Eagle S -tankkerille helikopterilla ja miehittivät sen keskiyöllä. Operaatiota johti poliisi, koska oli syytä epäillä rikosta. Laivan haltuunotto kansainvälisellä merialueella oli riskialtis toimenpide. Viranomaisten toimivaltuudet olisivat käyneet vähiin, jos laiva ei olisi lähtenyt suosiolla Suomen aluevesille. Suomen onneksi rahtialuksen kapteeni totteli suomalaisten käskytystä.
Viranomaiset ja valtionjohto olivat selvästi valmistautuneet merikaapeleiden tuhoamisiin. Vaikka kansakunta vietti suurta juhlaa, turvallisuusviranomaiset sekä lainsäädännön ylin johto olivat hereillä. Kansalaisille tapahtuneista tiedotettiin jo tapaninpäivänä nopeasti ja niin avoimesti kuin lienee ollut mahdollista.
Perjantaina 3. tammikuuta eduskunnan puolustusvaliokunta sekä ulkoasiainvaliokunta kokoontuivat Eagle S -öljytankkerin tiimoilta ylimääräisiin kokouksiin, vaikka eduskunta lomailee. Lainsäätäjät halusivat saada tarkan tilannekuva eri viranomaisilta.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) nosti kokouksen jälkeen Venäjän varjolaivaston suurimmaksi uhaksi ympäristökatastrofin. Suomenlahdella kuhisee huonokuntoisia öljylaivoja edestakaisin kuin hidastetussa kuvassa muurahaiskeosta. Vakava öljyturma koskisi helposti kaikkia rantavaltiota ja yhtä lailla myös Venäjää.