Presidentti Sauli Niinistö esitteli keskiviikkona raporttinsa miten EU varautuisi kriiseihin. EU:sta oli pyydetty korkean tason asiantuntemusta, sillä Suomesta jos mistä pitäisi löytyä pitkäaikaista kokemusta ja tietoa Venäjästä.
Suomi on halunnut tarjota EU:lle myös kokonaisturvallisuuden malliaan, jossa turvallisuuden riskit ymmärretään laajemmin kuin sodan uhkana.
Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, toimittajat kysyivät Sauli Niinistöltä, mitä hän ajattelee Venäjän presidentti Vladimir Putinista juuri nyt. Olihan hän tavannut Putinin aikaisemmin liki parikymmentä kertaa, viimeksi lokakuussa 2021 Moskovassa. Silloin Niinistö astui ulos tapaamisesta järkyttyneenä. Ilmeen saattoi arvelle tarkoittavan jotain vakavaa.
Torstaina 24. helmikuuta 2022 Niinistö lausui medialle Putinista kuolemattoman lauseensa: "Nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kasvot näkyvät."
EU:n varautumisraportin odotettiin sisältävän esityksen Euroopan tiedusteluelimen perustamisesta. "Euroopan CIA" ei kuitenkaan synny ainakaan ihan heti. Asiaa oli Niinistön mukaan mietitty moneen suuntaan. Raportin loppuversiossa kehotetaan jakamaan tiedustelutietoa EU:n sisällä ja vahvistamaan rakenteita kohti EU:n tiedusteluyksikköä.
Suomessa tiedustelusta vastaa Suojelupoliisi eli Supo. Puolustusvoimille kuuluu sotilaallisia tiedustelutehtäviä. Supon toiminnan ydin perustuu salaiseen tietoon, jota se hankkii, kokoaa ja tarjoaa päätöksenteon tueksi. Tärkein Supon "asiakas" on valtion ylin johto.
Kansalliset tiedusteluelimet Euroopan eri maissa palvelevat vastaavasti omia valtioitaan. Yhtä yhteistä ja täysivaltaista tiedusteluyksikköä koko EU:lle on varmasti vaikea koota kun unionin 27 jäsenvaltiota vetää helpommissakin asioissa eri suuntiin.
Läntisen Euroopan maat painivat toisenlaisten turvallisuusuhkien kanssa kuin vaikkapa Suomi tai Baltian maat. Ja syntyisikö esimerkiksi riski siitä, että Unkari pestaisi EU:n salaiseen poliisiin kaksoisagentteja, jotka työskentelisivät samaan aikaan itään ja länteen?
Itä ja länsi ovat haastaneet valtion salaista poliisia itsenäisyyden ajan Suomessa. Supon ensimmäinen edeltäjä Etsivän keskuspoliisi EK aloitti 1919 ja keskittyi itäisen bolshevismin ja kommunismin vastaiseen toimintaan. EK:n kovat toimintatavat johtivat sen lakkauttamiseen. Vuonna 1939 valtion tiedusteluorganisaationa jatkoi Valtiollinen poliisi Valpo.
Hävityn sodan jälkeen 1944 Suomen poliittinen asema kääntyi päälailleen. Äärivasemmisto nousi eduskuntaan ja kommunistit miehittivät Valpon. Punainen Valpo syyllistyi EK:n tapaan ylilyönteihin, vastakkaisesta näkökulmasta.
Eduskunta vähensi liiallisen politiikan rasittamalta turvallisuuspoliisilta valtaa ja siirsi pidätys- ja kuulusteluvaltuuksia rikospoliisille. Nykyinen Supo aloitti 75 vuotta sitten 1949 – kylmän sodan kuumassa vaiheessa, jolloin itä ja länsi vakoilivat toisiaan Suomen kautta. Ensimmäisen ison operaationsa Supo julkaisi syksyllä 1953, jolloin paljastettiin suuri Jyväskylän vakoilujuttu.
Vakoilurengas oli toiminut Neuvostoliiton hyväksi ja laajeni myös vakoiluksi lännelle, kun muutama Ilmavoimien sotilas toimitti salaisia tietoja Ruotsiin. Maanpetoksesta tuomittiin kahdeksan henkilöä, joista kolme oli armeijan palveluksessa. Vakoilurenkaan päätekijä oli värväytynyt Neuvostoliitolle sotavankeudessa jatkosodan lopussa 1944.
Idän ja lännen valtataistelu säilyy tiedustelun ytimessä Suomessa jo pelkästään maantieteellisen asemamme tähden. Silti maailmanpolitiikan tilaa kannattaa tarkastella kotimaata laajemmasta horisontista, koska turvallisuuden kehitykseen vaikuttavat globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos, josta myös Sauli Niinistö muistutti turvallisuusraporttiaan esitellessään.