Suomi lähetti tar­jous­pyyn­nöt kor­keal­le ulot­tu­vis­ta il­ma­tor­jun­ta­oh­juk­sis­ta – Suu­ris­sa kor­keuk­sis­sa tor­jun­ta on nyt yksin Hor­ne­tien har­teil­la

Uudet ohjukset on määrä ottaa käyttöön vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Puolustusvoimien Nasams II-ilmatorjuntaohjuksen laukaisu. Järjestelmä käyttää Amraam-tutkaohjusta, joka on myös Horneteissa. Nyt ollaan hankkimassa Nasamsia korkeammalle yltävää torjuntakykyä.
Puolustusvoimien Nasams II-ilmatorjuntaohjuksen laukaisu. Järjestelmä käyttää Amraam-tutkaohjusta, joka on myös Horneteissa. Nyt ollaan hankkimassa Nasamsia korkeammalle yltävää torjuntakykyä.
Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt tarjouspyynnöt ilmatorjunnan uudesta ohjusjärjestelmästä viidelle yritykselle.

Uusien ohjusten hankkimisen tavoitteena on Puolustusvoimien mukaan saada ilmatorjunnalle nykyistä kattavampi korkeatorjuntakyky ja kasvattaa merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta.

Suomen tarjouspyynnön saavat israelilaiset Israel Aerospace Industries ja Rafael Advanced Systems, saksalainen  Diehl Defence, brittiläinen  MBDA sekä Kongsberg Defence & Aerospace Norjasta.

Hankintasopimus uudesta ohjusjärjestelmästä pyritään allekirjoittamaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Ohjusten pitäisi olla käytössä 2020-luvun puolivälin jälkeen.

Puolustusvoimien mukaan uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän pitää mahdollistaa torjunnat "kaikilla korkeusalueilla".

– Hankittavaa järjestelmää valmistaudutaan käyttämään koko Suomen alueella. Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky lisää aselajimme torjuntakykyä ja hävittäjätorjunnan toiminnanvapautta, sanoo ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mikko Mäntynen Maavoimien esikunnasta.

Suomi lähetti tietopyynnöt korkean ilmatorjunnan kehittämisestä jo alkuvuodesta 2018. Tuolloin pyynnön kerrottiin lähteneen "noin kymmenelle" valmistajalle.

Tarjouspyyntöä ei ole saanut esimerkiksi amerikkalainen Raytheon, jonka valmistamia Amraam-ohjuksia on käytössä Suomen nykyisessä Nasams-ilmatorjuntajärjestelmässä.

Suomen nykyiset Amraam-ohjukset yltävät nykyisellään enimmillään noin kymmenen kilometrin korkeuteen.

Venäläisten Buk-ohjusten poistuttua käytöstä ilmatorjunnasta tätä korkeammalle ovat vastanneet käytännössä Hornet-hävittäjät, joilla on myös aseistuksenaan muun muassa Amraameja.