Analyysi: Oulun jät­ti-in­ves­toin­nit kan­nat­taa tehdä vaikka ris­kil­lä

Kaupat: Tans­ka­lais­ket­ju avaa uuden liik­keen Oulun kes­kus­taan

Varkaudet: Ruo­ka­var­kaat vievät aiempaa isompia saa­lii­ta, va­ras­hä­lyt­ti­met otettu apuun

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Suomi kar­kot­taa yh­dek­sän ve­nä­läis­tä va­koo­jaa – suur­lä­he­tys­tös­sä työs­ken­nel­leis­tä ker­ro­taan niu­kas­ti

Venäjän suurlähetystö sijaitsee Tehtaankadulla Helsingissä.
Venäjän suurlähetystö sijaitsee Tehtaankadulla Helsingissä.
Kuva: Joel Maisalmi

Suomi karkottaa maasta yhdeksän Venäjän suurlähetystössä työskentelevää henkilöä, jotka ovat toimineet tiedustelutehtävissä.

– Heidän toimintansa on Wienin diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen vastaista, valtioneuvosto kertoo karkotuksista tiedotteessa.

Asiasta linjasi tiistaina tp-utva eli presidentti Sauli Niinistön sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous. Sen kokoonpanoon kuuluvat keskeiset ministerit, kuten pää-, ulko-, ja puolustusministerit ja kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat.

Ulkoministeriön (UM) itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala kertoo STT:lle, että Venäjän suurlähetystön paikalla olevalle väliaikaiselle asianhoitajalle tiedotettiin karkotuksista tiistaina. Liivalan mukaan karkotettavat poistuvat maasta lähiaikoina, mutta tarkkaa aikarajaa hän ei kommentoi.

Liivala kertoo, että asiasta tiedotetaan, koska tp-utva katsoi sen tarkoituksenmukaiseksi. Hän ei ota kantaa siihen, mihin tarkoituksenmukaisuus ajoituksessa perustuu.

– Taustalla tiedämme, että useat muut EU-jäsenvaltiot ja muutkin maat ovat viime kuukausien aikana karkottaneet diplomaattipeitteellä toimivia venäläisiä tiedustelu-upseereita, eli usea maa on tullut julkisuuteen näiden uutisten kanssa, Liivala sanoo.

Karkotus on supon aloite

Liivala ei käytä karkotettavien toiminnasta sanaa vakoilu vaan puhuu tiedustelutehtävästä. Suojelupoliisin (supo) apulaispäällikkö Teemu Turunen kuitenkin vahvistaa, että kyse on suomeksi sanottuna vakoilusta.

– Kyllä, kyse on Suomessa diplomaattipeitteellä toimivista Venäjän tiedustelu-upseereista, Turunen sanoo STT:lle.

Onko mahdollista tai todennäköistä, että vastaavia karkotuksia tulee myöhemmin lisää?

– En voi ottaa siihen kantaa, Turunen sanoo.

Turunen kertoo, että karkotus tapahtuu supon esityksestä ja aloitteesta. Hän ja UM:n Liivala eivät kuitenkaan täsmennä, missä tehtävissä henkilöt ovat työskennelleet tai kuinka kauan nämä ovat olleet Suomessa.

Liivalan mukaan kyse on Venäjän suurlähetystön lähetetystä henkilökunnasta.

Takaisku Venäjän tiedustelulle

Supo kommentoi linjausta tuoreeltaan Twitter-tilillään.

– Tämä on merkittävä takaisku Venäjän tiedustelulle Suomessa ja vastaa suojelupoliisin vastavakoilun tavoitteita, supo kirjoitti.

Supo kertoi maaliskuussa, että venäläisten tiedustelu-upseerien määrä Suomessa väheni viime vuonna puoleen. Vuosikirjansa tuolloin julkaisseen supon mukaan pääsyynä ovat sen aloitteesta tehdyt karkotukset ja viisumien epäämiset.

Yle uutisoi huhtikuussa, että supon arvion mukaan kolmannes Venäjän lähetystön diplomaateista on todellisuudessa tiedustelu-upseereita.

"Perusteltu ratkaisu"

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kutsuu karkotuspäätöstä "perustelluksi ratkaisuksi".

Kaikkonen kommentoi asiaa STT:lle kahden sanan mittaisella viestillä. Hänellä ei ole muuta lisättävää asiasta kertoneeseen valtioneuvoston tiedotteeseen.

Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eivät ole kommentoimassa asiaa tiistaina, heidän esikunnistaan kerrottiin. STT ei tavoittanut välittömästi pääministeri Sanna Marinia (sd.).

Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) mielestä Suomi toimii aivan oikein, kun karkottaa maasta tiedustelutehtävissä toimineita venäläisiä. Orpon mukaan suojelupoliisi tekee hyvää työtä.

Orpo sanoi päivittäisessä tiedotustilaisuudessaan Säätytalossa, että häntä oli informoitu asiasta etukäteen.

Patotuho tuomittiin

Tp-utvan kokouksessa myös keskusteltiin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuustilanteesta.

Kokous tuomitsi Ukrainassa sijaitsevan Kahovkan padon räjäytyksen. Valtionjohto luonnehti tapausta humanitaariseksi katastrofiksi ja ympäristökatastrofiksi.

– Räjäytys merkitsee sodan laajentumista uudella tavalla, joka aiheuttaa Ukrainassa laajamittaista tuhoa niin siviileille kuin ympäristölle, tiedote linjasi.

Juttu päivitetty kauttaaltaan kello 20.09.

Lisäksi presidentti ja ministerivaliokunta keskustelivat Naton ajankohtaisista asioista ja heinäkuussa Vilnassa pidettävän Naton huippukokouksen valmisteluista.