Tilaisuus tekee varkaan ja näyttää tekevän myös riistäjän. Näin on pääteltävä uutisista, joissa kerrotaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä suomalaisilla työpaikoilla.
Työntekijöiden hyväksikäyttö ja ihmiskauppa eivät selvästikään ole ongelma vain maailmalla. Työehtojen räikeän polkemisen hallitsevat myös aivan supisuomalaiset tekijät.
Näin vaikkapa rantasalmelaisessa kylpylähotellissa, jossa uhreina ovat olleet ukrainalaiset sotapakolaiset. Ahvenanmaalla ukrainalaisten oikeuksia on tallonut maan suurimpiin kuuluva puutarhayritys.
Suomussalmelaisen marjayrityksen Kiantama Oy:n toimitusjohtaja sai kuukausi sitten Lapin käräjäoikeudessa 3,5 vuoden ehdottoman vankeustuomion 62 ihmiskaupasta. Rovaniemeläisen Polarica Marjanhankinta Oy:n toimitusjohtaja on puolestaan syytettynä 77 törkeästä ihmiskaupasta. Uhreja ovat thaimaalaiset poimijat.
Ulkomaisia tekijöitäkin on taustoilla. Meyerin Turun-telakalla virolaisen alihankkijan epäillään vieneen ukrainalaistyötekijöiltä 140 000 euron edestä palkkoja ja korvauksia. Telakkayhtiö ei kertomansa mukaan tiennyt asiasta. Toissa kesänä slovakialainen alihankintayritys jätti maksamatta palkkoja noin 300 000 euron verran Stora Enson työmaalla Oulussa.
Yhteistä useille tapauksille, että työnantajat ovat käyttäneet hyväksi ulkomaisen työntekijän kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä. Jos työntekijä on alkanut kysellä oikeuksistaan, vastaan on voinut tulla uhkailuja työluvan menetyksestä.
Halpatyövoiman hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta vastikään kirjan tehnyt Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen arvioi, että ihmiskauppa voi olla Suomessa nyt laajempaa kuin koskaan. Hän puhuu modernista orjuudesta.
Tyypillistä on, että kun alihankkijat väärinkäytökset paljastuvat, urakoiden tilaajat lähinnä vain pahoittelevat. Näin Stora Ensollakin.
Sekä hallitus, työntekijäjärjestöt että työnantajat vakuuttavat yhdestä suusta, että nykytilanne vaatii korjausta.
Hallitusohjelman mukaan väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia kiristetään. Hyväksikäytön törkeimmistä tekomuodoista minimirangaistukseksi on tulossa vankeutta. Valvontaakin tehostetaan.
Pyrkimys on hyvä. Toivottavasti valvonnalle annetaan myös tarvittavat resurssit.
Palkansaajakeskusjärjestöt peräävät myös alipalkkauksen kriminalisointia. Tämä ei näytä toteutuvan.
Ay-liikkeelle annettavan kanneoikeuden kohdalla hallitus on erimielinen. Oikeusministeri Leena Meren (ps.) mielestä ammattiliitoille ja työsuojeluviranomaisille voitaisiin antaa oikeus ajaa työntekijöiden etua oikeudessa.
Tämäkään tuskin toteutuu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastustaa uudistusta, eikä asia ole hallitusohjelmassa. Ay-liikkeelle ei haluta antaa uusia oikeuksia.
Kun ongelman vakavuus on tiedossa, hallitus ei voi kiemurrella irti tilanteen korjaamisesta. Työvoiman riisto oikeusvaltio Suomessa on suuri häpeä.