Mainos

Suo­mes­sa on kevään ko­ke­muk­sis­ta opittu paljon – niiden avulla pys­tym­me yhdessä hyvin vas­taa­maan tu­le­viin haas­tei­sin

Sami Heikkilä Aluejohtaja, Nordea
Sami Heikkilä Aluejohtaja, Nordea

Koronavirus on ennalta arvaamaton tekijä, joka on vaikuttanut jokaisen yrityksen toimintaan ja yksilön elämään keväästä 2020 lähtien. Kesä näytti jo palauttavan elämän kohti normaalia, mutta kiihtyvä tartuntatahti nostaa taas mieleen kevään liikkumisrajoitukset ja osan liiketoiminnosta sulkemisen.

Suomi reagoi keväällä erinomaisen hyvin koronaan ja nyt saatujen tietojen mukaan sekä taloudelliset että terveydelliset vaikutukset jäivät huomattavasti esimerkiksi pohjoismaisia naapureitamme pienemmiksi. Olen itse ylpeä siitä miten nopeasti saimme Nordeassa toteutettua nopean prosessin yritysluottojen lyhennysvapaille sekä tarvittavat rahoitukset yhdessä Finnveran kanssa auttamaan yrityksiä väliaikaisesti ehtyneissä kassavirroissa. Samalla tavoin erilaisia koronatukia saatiin valtion toimesta hyvinkin nopeasti aikaan ja yritykset hakivat niitä aktiivisesti.

Syksy saattaa olla yhtä haastava tai jopa haastavampi kuin kevät koronan suhteen, mutta Suomessa on keväästä opittu paljon ja pystymme kaikki yhdessä vastaamaan haasteeseen erittäin hyvin. Mitä keskeisiä oppeja yrityksille keväästä olisi syytä viedä tulevaan aikaan yli koronan?

Korona ei ole viimeinen ulkoinen vaikeasti ennustettava riski liiketoiminnoille. Näihin riskeihin olisi syytä varautua paremmin paitsi yhteiskunnan niin myös yrityksen omassa toiminnassa. Yksityisille palkansaajille suositellaan kolmen kuukauden nettopalkan suuruisia säästöjä poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Myös yritysten olisi hyvä kerätä esimerkiksi kahden tai kolmen kuukauden myyntikatetta vastaava kassa, jotta vakavassa yhteiskunnallisessa kriisissä olisi aikaa sopeuttaa toimintaa ja tilanteen mukaan hyödyntää mahdolliset yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet.

Yksi suurimmista koronan tuomista nopeista muutoksista liittyy digitalisaatioon. Etätyön tekeminen on lisääntynyt niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Koronan jälkeen tuskin palataan ”työpöytä konttorilla” -kulttuuriin vaan jonkinlaiseen hybridimalliin, joka mahdollistaa sekä yrityksen toimitilojen pienentämisen  että osaajien paremman rekrytoinnin, koska työpaikka ei ole niin sidonnainen fyysiseen sijaintiin kuin vielä hetki sitten.

Digitalisaatio näkyy myös voimakkaasti kasvaneessa verkkokaupassa sekä erilaisten alustatalouden ratkaisujen kasvussa. Jokaisen yrityksen tulisi tutkia teknologioiden mahdollisuudet omien asiakkaidensa palveluprosessissa, tuotteiden- ja palvelujen jakelussa/toteuttamisessa sekä ennen kaikkea asiakashankinnan kustannusten saamisessa alemmas. Alustatalouden ratkaisut ovat jo merkittävässä roolissa matkailualalla ja tulevat ennen pitkää useille muille toimialoille, jotka eivät ehkä tällä hetkellä vielä koe alustataloutta uhkana. Loppujen lopuksi alustatalouden suurin riski on menettää omien asiakkaiden omistus ja sitä kautta päätyä alustayhtiön alihankkijaksi. Toisaalta kaikki uhkakuvat ja haasteet ovat myös mahdollisuuksia.

Suomalaiset yritykset tulevat menestymään jatkossakin ja tämä koronan tuoma muutos on meille parhaimmillaan suuri mahdollisuus. Tartutaan siihen ja luodaan uusia tapoja toteuttaa liiketoimintaa.

Toivotan kaikille yrittäjille ja yrityksille erittäin menestyksekästä tulevaisuutta.