Suo­mes­sa ja Venäjän Kar­ja­las­sa ke­hi­te­tään uusia jä­te­ve­si­poh­jai­sia lan­noit­tei­ta – taus­tal­la Oulun yli­opis­ton koor­di­noi­ma hanke

Suomessa ja Venäjän Karjalassa selvitetään, miten jätevesistä voitaisiin valmistaa lannoitteita.

Jätevedestä halutaan kehittää uusia lannoitteita. Kuvituskuva Taskilan jätevedenpuhdistamosta. Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikkö on valmistanut aiemmin tuhka- ja sahanpurupohjaisia typpeä sisältäviä kierrätyslannoitteita.
Jätevedestä halutaan kehittää uusia lannoitteita. Kuvituskuva Taskilan jätevedenpuhdistamosta.
Jätevedestä halutaan kehittää uusia lannoitteita. Kuvituskuva Taskilan jätevedenpuhdistamosta.
Kuva: Peura Pekka

Suomessa ja Venäjän Karjalassa selvitetään, miten jätevesistä voitaisiin valmistaa lannoitteita. Tutkimuksessa selvitetään uutta lietteen- ja jätevedenkäsittelytekniikkaa ja tehdään resepti kierrätyslannoitteen valmistamiseksi. 

Kyse on Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikön koordinoimasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta, joka pyrkii luomaan kaupallistamismalleja jätevesistä valmistettaville lannoitteille. 

Hankkeen taustalla on se, että Venäjällä jätevedenpuhdistamojen lietteitä ei toistaiseksi hyödynnetä järjestelmällisesti, vaan ne päätyvät kaatopaikoille, jotka täyttyvät. Taustalla on myös tulossa oleva EU:n lannoitedirektiivin uudistus, jossa kierrätyslannoitteiden merkitys korostuu.

Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan, että hankkeen ensisiijainen tavoite on luoda kaupallistamismalli jätevesipohjaisen kierrätyslannoitteen valmistamiseksi. Lisäksi hankkeessa tutkitaan ravinteiden sitomista meijeriteollisuuden jätevesistä. 

Suomessa on aiemmin testattu jäteveden kierrättämistä lannoitteena yksittäisissä kokeiluissa. Suurempaa kaupallista tuotantoa ei kuitenkaan toistaiseksi ole ja säädökset kieltävät jätevesilietelannoitteiden käytön ruoan tuotannossa. Hankkeessa ei olekaan tarkoitus kehittää ruoan tuotannossa käytettävää lannoitetta. 

Suomessa suurin osa vedenpuhdistamojen jätevesilietteistä käytetään aumakompostoinnin kautta maanparannukseen ja mädätykseen ja siten biokaasun tuotantoon. 

Oulun yliopiston Kestävän kemian tutkimusyksikkö on valmistanut aiemmin tuhka- ja sahanpurupohjaisia typpeä sisältäviä kierrätyslannoitteita.

Karelia CBC-rahoitteinen vuonna 2018 aloitettu hanke on kolmivuotinen ja sen kokonaisbudjetti on noin 770 000 euroa. Hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Itä-Suomen ja Petroskoin yliopistot, Petroskoin, Sortavalan ja Outokummun jätevedenpuhdistamot sekä Valion Joensuun meijeri.

Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjän federaatio. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä Venäjältä Karjalan tasavalta.

Ilmoita asiavirheestä