Tein töitä pääosan aktiiviajastani vuodesta 1959 alkaen teollisuuteen liittyvissä toimissa. Olin jo työaikanani sekä olen edelleen eläkemiehenä huolestuneena pannut merkille jo 1980 lähtien Suomesta ja suomalaisten omistuksessa olevan teollisen tuotannon omistuksen sekä tuotannon siirtymisen omista käsistä pois.
Köyhdytään. Teollisuusperintö ja kotimainen tuotanto sekä tuotevalikoima supistuvat. Osaamista on paljon häipynyt, ja on monilla aloilla hiipumassa.
Hyvin suuressa määrin puuhastellaan ja juostaan aivan muiden asioiden, usein jopa vähemmän merkityksellisten tai ihan merkityksettömien puuhien perässä. Poltetaan ruutia sellaiseenkin, johon todellisuudessa ei pienen vähäväkisen kansan toimilla ole mitään vaikutusta tai ei oteta huomioon. Tarvotaan globaalien ongelmien tai Euroopan laajuisten asioiden suossa.
Emmekö huomaa, ymmärrä tai välitä, että maan talousperusta omien jalkojen alta on vajoamassa? Annamme esimerkiksi ulkomaisten kaivosfirmojen jyrsiä kotimaan kallioperustasta uusiutumattomia luonnonvaroja malmina vietäväksi muille markkinoille.