Susikanta oli maaliskuussa edellisvuoden tasolla, kertoo Luonnonvarakeskus. Maaliskuussa kanta-arvio oli 430 sutta. Lukema on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin.
Kantaan on vaikuttanut alkutalvesta toteutettu suden kannanhoidollinen metsästys ja siitä seurannut tunnetun kuolleisuuden kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen nähden.
Suomessa kaadettiin viime talvena 81 sutta ja neljä koirasutta kannanhoidollisin perustein. Lisäksi Suomen riistakeskus myönsi viime vuonna 143 poikkeuslupaa susien tappamiseen.
Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä.
Luonnonsuojeluliitto huolestui
Luonnonvarakeskuksen mukaan metsästys vaikuttaa susikantaan heti kaadettujen yksilöiden kautta, mutta osa sen vaikutuksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Mahdollinen metsästys ja kokonaiskuolleisuus ratkaisevat sen, miten kanta pitkällä aikavälillä kehittyy.
– Viime talven metsästys pyrittiin kohdistamaan kokonaisiin laumoihin. Tiedämme kolme tapausta, joissa alkuperäisen kohdereviirin naapurilauman lisääntyvä yksilö on tullut ammutuksi kiintiöalueella, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
Suomen Luonnonsuojeluliitossa tieto susikannan koosta otettiin vastaan huolestuneena.
– Nyt on selvää, että jos metsästystä jatketaan, susikanta ei saavuta suotuisan suojelun tasoa, ja kanta voi pahimmillaan taantua laskevaan suuntaan. Jotta Suomen susikanta olisi elinvoimainen eikä sen perimä heikentyisi, susikannan koon tulisi olla vähintään 500 sutta, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää tiedotteessa.
Kanta-arvio ja pentuarvio sekaisin
Sudesta on keskusteltu Suomessa alkuvuoden aikana paljon. Yksi mielipiteitä herättänyt asia on ollut se, että kiintiön mukaisen metsästyksen jälkeen susihavaintoja on tehty edelleen.
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi sanoo, että keskustelussa on mennyt sekaisin arvio kannasta ja pentuarvio. Hän korostaa, että Luonnonvarakeskuksen rooli kokonaisuudessa on olla neutraali tarkkailija ja tiedon tuottaja.
– Elokuussa tulee pentuja, ja ne tietysti kasvattavat susien määrää. Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden aikana, hän sanoo.
Luonnonvarakeskuksessa on kehitetty susikannan populaatiodynamiikkaa kuvaava tietokonemalli, joka auttaa ennustamaan kannan kokoa ja sen rakenteen vaihtelua vuoden aikana. Tällä hetkellä ennuste tämän vuoden marraskuulle on 492–691 yksilöä, ja ilman kannanhoidollista metsästystä ennuste maaliskuulle 2027 olisi 383–565 yksilöä.
Länsi vahvistuu, itä taantuu
Susikannan osalta on myös seurattavana, mitä vaikutuksia on sillä, että lännessä kanta kasvaa ja vahvistuu, mutta vastaavasti itäisen geeniperimän sudet ovat vähenemässä.
– On pystyttävä tunnistamaan nopeasti, millainen kehitys Itä-Suomen kannalla on jatkossa, kun tulee läntistä perimää. Riskinä on, että geneettinen monimuotoisuus voi kärsiä, jos susikannassa länsi vahvistuu voimakkaasti, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Helena Johansson.
Erikoistutkija Valtonen sanoo, että metsästystilanteessa ei ole mahdollista tietää, edustaako susiyksilö läntistä vai itäistä kantaa.
