Oulun yliopisto: Pro­fes­so­ri teki po­lii­sil­le tut­kin­ta­pyyn­nön Oulun yli­opis­ton johdon toi­mis­ta

Pääkirjoitus: Tuntien odotus venyy vuo­ro­kau­sik­si – hoi­ta­ja­pu­las­ta tullut vaa­ral­li­nen ter­veys­ris­ki

Kolumni
Tilaajille

Suomen puo­lus­tus­po­li­tiik­ka kaipaa pit­kä­jän­tei­syyt­tä - "Po­liit­ti­set suhteet ovat pai­na­neet enemmän kuin stra­te­gi­nen ajat­te­lu"

Puolustuspolitiikkaan keskustelukulttuurimme ei ole tarpeeksi avointa. Poliitikot lähestyvät puolustuskysymyksiä varovaisesti, yleistä mielipidettä tarkkaillen, kirjoittaa Riikka Pakarinen, joka toimii valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-asioista vastaavana erityisavustajana.

Suomi on viime vuosina sitoutunut moniin puolustushankkeisiin Euroopan unionissa, mutta myös EU:n ulkopuolella. Ulospäin näyttää siltä, ettei päätöksenteossa ole ollut mukana riittävästi pitkän aikavälin strategisuutta vaan yksittäiset tekijät ovat ohjanneet päätöksentekoa.

Lissabonin sopimuksen kirjaus turvatakuista on samankaltainen kuin Natossa avunantovelvoitteen määrittelevä artikla 5. Natosta ja artiklasta 5 on keskusteltu Suomessa vuosikymmeniä, mutta vastaava EU-kirjaus hyväksyttiin aikoinaan eduskunnassa osana Lissabonin sopimusta ilman poliittista polemiikkia.