Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan huomattavasti. Bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän tänä vuonna noin kahteen prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna edelleen noin yhteen prosenttiin.
Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote kasvoi alustavien tietojen mukaan noin neljä prosenttia.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit julkaisi maanantaina ennusteensa Venäjän talouden kehityksestä vuosina 2025–2027.
Myös vuodelle 2027 Bofit ennustaa noin yhden prosentin talouskasvua.
Bofitin mukaan Venäjän talouden kriisiytymistä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta talouden kehitykseen liittyy erittäin suuria riskejä niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
– Venäjä pystyy vielä rahoittamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa, koska se on talouspolitiikan tärkein tavoite. Sodan aiheuttamista kärsimyksistä ja kustannuksista ei piitata, mutta talouden tilanne vaikeutuu koko ajan sodan jatkuessa, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi.
Työttömyysaste historiallisen matalalla
Venäjän talouden kasvu on Bofitin mukaan nojannut vahvasti valtion menojen lisäämiseen ja sotateollisuuden tuotannon kasvattamiseen. Vaikka valtion menoja aiotaan lisätä tänä vuonna edelleen noin kymmenellä prosentilla, on talouden kasvua entistä vaikeampi pitää yllä, muun muassa koska työvoimasta on pulaa ja pakotteet vaikeuttavat Venäjän ulkomaankauppaa.
– Työttömyysaste on historiallisen matalalla, noin kahdessa prosentissa. Yrityskyselyissä nimenomaan työvoimapula nousee yhdeksi keskeisimmistä ongelmista, Simola sanoi tiedotustilaisuudessa.
Bofitin mukaan Venäjän talouskasvu hidastui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla selvästi. Tutkimuslaitoksen mukaan Venäjän talouden tuotantokapasiteetti alkaa olla täyskäytössä ja tuotantoa on vaikea lisätä. Uuden tuotantokapasiteetin rakentamista vaikeuttavat muun muassa länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet.
Samaan aikaan Venäjän talouden epätasapainot ovat kasvaneet. Valtiontalous on alijäämäinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Inflaatio Venäjällä on kiihtynyt, ja kuluttajahinnat nousivat tämän vuoden alussa jo 10 prosenttia vuotta aiemmasta.
Inflaation kiihtymisen vuoksi Venäjän keskuspankin rahapolitiikka on ollut erittäin kireää. Viime vuoden lopulla Venäjän keskuspankki nosti avainkorkonsa historiallisen korkealle 21 prosenttiin.
Korkea ohjauskorko on Simolan mukaan saanut kritiikkiä venäläisiltä yritysjohtajilta.
– Jää nähtäväksi, kuinka hyvin keskuspankki pystyy jatkossa pitämään tästä linjasta kiinni. Mutta jos tästä kireästä rahapolitiikasta ryhdytään tässä tilanteessa tinkimään, riskinä on hallitsematon inflaatiokierre ja talouden kriisiytyminen, Simola arvioi.
Työvoimapula nostanut reaalituloja
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Sinikka Parviaisen mukaan Venäjän Ukrainassa vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota ei ole vaikuttanut tavallisten venäläisten talouteen yksinomaan kielteisesti, vaan reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun.
Reaalitulojen kasvua selittää paljolti kärjistyvä työvoimapula, johon Venäjän heikon demografisen kehityksen ja maastamuuton ohella vaikuttavat myös armeijan rekrytoinnit.
– Kiihtynyt reaalitulojen nousu lisääntyneen poliittisen repression ohella voi selittää yhtenä pienenä osana venäläisten passiivisuutta ja haluttomuutta vastustaa sotaa. On todennäköistä, että osa venäläisistä näkee, että tulotasojen positiivinen kehitys on merkki siitä, että maa on menossa oikeaan suuntaan, Parviainen sanoo.
