Kansalaisuuskoe Suomessa voisi olla digitaalinen, ja siinä voisi olla monivalintakysymysten lisäksi oikein-väärin-kysymyksiä. Muun muassa tämä käy ilmi selvityksestä, jossa käydään läpi kansalaisuuskokeen käyttöönottamisen mahdollisuuksia Suomessa.
Selvityksen mukaan kokeen aihealueina voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia ja maantiede, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus sekä digitaidot. Kokeeseen voisi valmistautua oppimateriaalin avulla.
Sisäministeriön asettamaan työryhmän selvitys valmistui keskiviikkona.
Tuhansia suorittajia
Selvityksen mukaan kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18–64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta. Selvityksessä on arvioitu, että kansalaisuuskokeen suorittaisi näin ollen vuosittain 5 000–10 000 hakijaa. Arvio perustuu kansalaisuutta hakeneiden 18–64-vuotiaiden määriin vuosina 2020–2023 sekä vuoden 2024 tammi–maaliskuussa.
Työryhmä katsoo, että koe voisi olla osa kansalaistamismenettelyä, jolloin se suoritettaisiin esimerkiksi kansalaisuushakemuksen jättämisen yhteydessä. Tässä tapauksessa kokeen suorituspaikat olisivat Maahanmuuttoviraston yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Toinen vaihtoehto voisi olla kokeen suorittaminen etukäteen, jolloin kokeen suorittamisesta pitäisi esittää selvitys kansalaisuuden hakemisen yhteydessä.
Kolme eri tapaa
Työryhmä esittää kaikkiaan kolmea tapaa, joilla kokeen hyväksytty suorittaminen voitaisiin sisällyttää kansalaistamisen edellytyksiin.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi, että lakiin lisättäisiin uusi edellytys, joka olisi yhteiskuntaosaaminen. Tällöin hakijan kielitaitovaatimus pysyisi edelleen omana edellytyksenään.
Toinen vaihtoehto olisi poistaa laista nykyinen kielitaitovaatimus ja korvata se yhteiskuntaosaamisella. Tällöin kansalaisuuskoe tulisi kuitenkin suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Kolmannessa vaihtoehdossa lakiin tulisi kansalaistamiselle uusi edellytys, jossa kielitaito ja yhteiskuntaosaaminen yhdistyisivät. Tällöin hakijan tulisi suorittaa kaksiosainen koe, jossa olisi sekä kielitaitoa että yhteiskuntaosaamista mittaavat osat.
Aiempi koulutus korvaisi?
Selvityksessä esitetään, että kokeeseen voisi myös liittyä rinnastamis- ja poikkeamismahdollisuus.
Rinnastamismahdollisuus tarkoittaisi sitä, että hakija voisi korvata kansalaisuuskokeen jo olemassa olevalla koulutuksella. Työryhmä kuitenkin katsoo, että tällöin sopivien koulutusten listan tulisi olla tyhjentävä.
Poikkeamismahdollisuus taas tarkoittaisi, että kansalaisuuskokeen suorittamisesta voisi poiketa tai vapautua jollain perusteella. Selvityksessä kerrotaan, että esimerkiksi terveydentila on yleinen peruste kokeesta vapautumiselle monissa maissa, joissa kansalaisuuskoe on käytössä.
Selvitystyö kansalaisuuskokeesta perustuu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Sisäministeriö kertoo jatkavansa kansalaisuuskokeen käyttöönoton valmistelua yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on määrä antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.