Asianajaja Kari Eriksson kirjoitti mielipidekirjoituksen (Kaleva 31.5.) Asianajajaliiton roolista. Kirjoituksessaan Eriksson kritisoi Asianajajaliittoa siitä, ettei se hoida jäsentensä edunvalvontaa toisin kuin ”varsinaiset ammattiliitot”.
Tämä pitää paikkansa. Asianajajaliitto ei ole ammattijärjestö eikä edunvalvontaliitto, kuten esimerkiksi Suomen tuomariliitto tai Suomen syyttäjäyhdistys, vaan yksi oikeudenhoidon toimijoista Tuomioistuinviraston, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen ja esitutkintaviranomaisten rinnalla.
Asianajajaliiton toiminta perustuu asianajajalakiin (459/1958), toisin kuin liittojen, joiden toiminta perustuu yhdistyslakiin ja joissa lähtökohtana on aatteellinen toiminta. Siksi Asianajajaliiton nimen perässä ei myöskään ole ry-tunnistetta.
Ammattiliitot ja edunvalvontajärjestöt, kuten esimerkiksi Juristiliitto, tekevät omaa tärkeää työtään – mutta erilaisista lähtökohdista pyrkien erilaisiin tavoitteisiin.
Asianajajaliiton toiminnan lähtökohtana on oikeusvaltion edellytysten turvaaminen: jokaisen oikeuksia puolustavien asianajajien tulee olla itsenäisiä ja riippumattomia suhteessa valtiovaltaan. Tämä varmistetaan lakiin perustuvalla itsesääntelyllä ja omavalvonnalla.
Laissa edellytetty hyvä asianajajatapa asettaa korkeat eettiset standardit, joita asianajajan tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa. Asianajajalta edellytetään rehellisyyttä sekä hyvän asianajajatavan ja lain noudattamista.
Asianajaja on valvonnan alainen, jotta asianajajan asiakkaiden oikeusturva ja kuluttajansuoja toteutuu riippumatta siitä, missä asiassa asianajajaa on käytetty. Asianajajilta edellytetään oikeudellista osaamista, mutta myös esimerkiksi riittävää vastuuvakuutusta ja toiminnan järjestämistä niin, että asiakkaiden tiedot pysyvät salassa.
Asianajajan täydennyskouluttautumisvelvollisuus ei edellytä osallistumista Asianajajaliiton järjestämiin koulutuksiin, vaan asianajajat ovat vapaita valitsemaan itselleen parhaiten soveltuvat koulutukset.
Asianajajaliiton toimintaa ei ole ”Suomen Asianajajat - Finlands Advokater” -nimenmuutoksen myötä tarkoitus muuttaa. Päinvastoin toimintaa jatketaan samoista lakisääteisistä lähtökohdista, joiden mukaan toimitaan tänäkin päivänä; Asianajajaliiton tärkein tehtävä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa Suomessa ja näin turvata suomalaisen oikeusvaltion edellytyksiä.
Asianajajaliitolle on uskottu myös muita lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto on rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaava valvoja asianajajien osalta. Asianajajaliittoa, käytännössä sen 19 asiantuntijaryhmän yli 120 asianajajaa, kuullaan lainsäädäntöhankkeissa kattavasti nimenomaan puolueettoman erityisosaamisensa ja riippumattomuutensa takia.
Emme ole lainsäädäntöhankkeissakaan ajamassa kenenkään etuja, vaan tarkoituksena on varmistaa jokaisen oikeuksiin pääsy, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen yhteiskunnassamme.
Niko Jakobsson
pääsihteeri, Suomen Asianajajaliitto