Kansankielessä oikeudessa esiintyviä lakimiehiä kutsutaan usein asianajajiksi. Kuitenkin vain osa oikeudessa esiintyvistä avustajista on asianajajia. Asianajajan nimike on suojattu, ja sitä on oikeutettu käyttämään Asianajajaliittoon jäseneksi hyväksytty, koulutuksen, kokemuksen ja hyvän maineen omaava asianajotutkinnon suorittanut henkilö.
Asianajajien toimintaa sääntelevät tarkat ja osin tiukat säännökset, jotka koskevat varsinaisten työtehtävien lisäksi asianajajien siviilielämää. Ajatus on, että henkilön, joka hoitaa muiden ihmisten ja yhteisöjen vastuullisia asioita, tulee kyetä huolehtimaan omasta elämästään asianmukaisella tavalla.
Asianajajien toimintaa valvotaan sekä Asianajajaliiton että oikeuskanslerin taholta. Asianajajan rikkomukset työssä tai muu sopimaton käytös voivat vakavimmillaan johtaa Asianajajaliitosta erottamiseen.
Asianajajalle on asetettu paljon velvoitteita. Liiton jäsenmaksut ovat korkeat. Asianajajalla on kouluttautumisvelvollisuus, mikä edellyttää säännöllistä osallistumista arvokkaisiin, pääosin liiton järjestämiin koulutuksiin.
Toisaalta säännökset, eettiset ohjeet ja niiden valvonta takaavat asianajotoiminnan moitteettomuuden ja alan puhtauden. Ansioituneita asianajajia myös muistetaan ja palkitaan liiton taholta. Ansioitumisen mittarina ei ole työssä menestyminen vaan se, kuinka vahvasti asianajaja on tukenut ja osallistunut Asianajajaliiton toimintaan.
Poiketen tuomarien ja syyttäjien liitoista, jotka ovat varsinaisia ammattiliittoja, Asianajajaliitto ei juurikaan hoida jäsentensä edunvalvontaa.
Asianajajaliiton tuore hanke koskee edunvalvonnan puutteen virallistamista. On ehdotettu, että liiton uudeksi nimeksi tulee Suomen Asianajajat/Finlands Advokater. Asianajajaliiton valtuuskunta päättää asiasta 7. kesäkuuta.
Asiaa on kampanjoitu osin mauttomalla tavalla vertaamalla Asianajajaliittoa Metalliliittoon ja siihen, että asianajajat eivät haluaisi samaistua tähän ja sen tehokkaaseen edunvalvontaan.
Toisaalta mallia voisi ottaa myös muualta. Lääkärit on arvostettu ammattikunta, eikä Lääkäriliiton tehokas edunvalvonta ole laskenut ammattikunnan arvostusta.
Toimillaan ja toisaalta toimimattomuudellaan Asianajajaliitto on tekemässä itsensä tarpeettomaksi. Suojatun ammattinimikkeen tarjoaminen sekä ammattikunnan valvonta ovat hyviä asioita, kuten myös asianajajan työtä ohjaavat säädökset ja eettiset ohjeet. Siltikin moni asianajaja on alkanut harkita Asianajajaliittoon kuulumisen tarpeellisuutta.
Asianajaja tarvitsee tukea ja joskus myös apua. On luonnollista ja perusteltua odottaa sitä omalta järjestöltä. Myös asianajaja tarvitsee puolustajaa.
Kari Eriksson
asianajaja, varatuomari, Oulu