Sauli Joensuun mielipidekirjoituksessa (Kaleva 11.12.) esitettiin useita väitteitä suomalaisen lihantuotannon kestävyydestä ja kasviperäisten vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta niiden tueksi ei esitetty tutkimusdataa. Tällaiset mainospuheet ansaitsevat kriittisen tarkastelun.
Suomikaan ei ole poikkeus siinä, että eläintuotanto on yksi merkittävimmistä ilmastokriisin ja luontokadon syistä. Esimerkiksi juuri broilereille syötetyn tuontirehun vuoksi ravitsemussuosituksissa kanan syönnin ympäristövaikutukset on nostettu esiin.
Tuoreessa tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen tutkija Venla Kyttä toteaa: “Haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen väheni selvästi lihan määrän laskiessa ruokavaliossa.” Vegaaniruokavalion vaikutus oli pienin, 30 prosenttia nykyisen ruokavalion vaikutuksesta.
Tieto ei sinänsä ole uutta. Luonnonvarakeskuksen Ruoka Minimi -hanke osoitti jo vuonna 2019, että siirtyminen kasvipohjaiseen ruokavalioon vähentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia noin 37 prosenttia, eikä tuontituotteiden määrä nousisi.
Ruokavalinnoissa tärkeintä on alkutuotannon päästöt, sillä kuljetusten päästöt ovat todella pienet. Esimerkiksi Itävallasta tuotua luomutofua pitäisi ostaa 58 kiloa, jotta sen tuotannosta aiheutuvat päästöt vastaisivat yhtä kotimaista naudanlihakiloa. Samoilla päästöillä voisi ostaa yli 41 kiloa suomalaista härkäpapua tai yli 32 kiloa suomalaista kauraa.
Kirjoituksessa myös väitettiin, että siirtyminen kasviperäisiin proteiineihin tekisi Suomesta riippuvaisemman tuontiruoasta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Suomi pystyy tuottamaan monipuolisesti kotimaisia kasviproteiineja: Sitran tilaama ja Luken toteuttama selvitys valotti, että kotimainen kasviproteiinituotanto voisi kattaa tulevaisuudessa jopa 98 prosenttia proteiinikulutuksestamme.
“Onnistuessaan työ voi parantaa sekä maatalouden kannattavuutta että Suomen huoltovarmuutta”, painotti tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio Lukesta. Juuri lihantuotanto on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen tuontirehuista.
Laidunnuksesta ja nurmirehusta puhutaan usein lihan ympäristöystävällisyyden yhteydessä, vetäen mutkat suoriksi. Vaikka naudat syövätkin nurmirehua, 46 prosenttia ruokinnasta koostuu Suomessakin väkirehusta. ProAgrian tilastojen mukaan vain joka kymmenes lehmä voi ulkoilla ympärivuotisesti ja 25 prosenttia pidetään koko ajan sisällä.
Huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää siirtyä rakentamaan aidosti kestäviä ruokaratkaisuja. Suomalainen liha on toki hyvää, mutta ihmisten, ympäristön tai eläinten hyvinvointia edistävää se ei ole.
Riina Mattila
Viral Vegans ry:n puheenjohtaja, Rovaniemi
Pavel Tahkovuori
tietokirjailija ja vastuullisuusvaikuttaja, Helsinki