Rintamamiestalo. Suomen Arkkitehtiliitto ja omatoimirakentajat.
Rintamamiestalo on suomalaisen asumisen klassikkoja. Kaikille tuttuja taloja on rakennettu joka puolelle maata, Oulussa niitä on etenkin Karjasillalla, Välivainiolla, Oulunsuussa ja Toppilassa.
Asuntopuntariin otetaan välillä joitakin oman aikakautensa tyypillisiä edustajia, jotka yhä ovat monen perheen asumisen näyttämönä. Ne vaikuttavat myös mielipiteisiimme uusista asunnoista - tietoisesti tai tiedostamattamme vertaamme näkemäämme siihen, mitä olemme kokeneet.
Esimerkkihuoneistomme on yksi Arkkitehtiliiton julkaisemista tyyppitaloista. 90-neliöisen talon alakerrassa on olohuone, keittiö ja makuuhuone, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta.
Kellari tarjoaa nykymittapuilla varsin runsaat varastotilat. Portaan välitasanteen sivuovi ja polkupyörän talutusluiska kertovat aikansa tarpeista ja niiden osuvasta huomioonottamisesta.
Kellarin sauna on tilava, puukiuas ja ikkuna lisäävät saunomisen nautintoa. Primitiivinen pesutupa on tilojensa puolesta varusteltavissa hyvinkin toimivaksi ja jopa ylelliseksi pesu- ja kodinhoitotilaksi.
Muutoin talon peseytymistilat ovat varsin niukat. Yläkerrassa ei ole vesipisteitä lainkaan. Keskikerroksen wc työntyy ikävästi olohuoneeseen ja haittaa sen kalustamista.
Keittiö on tilava, mutta kalustukseltaan vanhentunut. Työskentelytasoa on reilusti, mutta puulieden ja kaatoaltaan yhdistelmä on muuttunut puolessa vuosisadassa aivan toisenlaiseksi. Keittiöön piirretty kalustus viittaa asumisen ahtauteen; keittiöön oli tarvetta järjestää mahdollisuus myös yösijaan.
Olohuoneen ja keittiön yhteys ei ole nykytapaan sujuva, ja alakerran makuuhuone saa läpikulkutilan luonnetta. Monessa talossa huone onkin ruokailutilana, mutta silloin taloon jää vain kaksi makuuhuonetta.
Aikansa taitavaa suunnittelua edustaa alakerran uuni. Olohuoneeseen avautuvan uunin takaosa lämmittää myös makuuhuoneen.
Yläkerran huoneet ovat tarkoituksenmukaisia, ja kylmät katonalusullakot tarjoavat varastotilaa. Huoneita voi jakaa ja myös tarvittaessa laajentaa.
Tilaratkaisu on muunneltavuudessaan esimerkillinen, vaikka harjakatto rajoittaakin mahdollisuuksia ikkuna-aukkojen avaamiseen. Kattolyhtyratkaisulla saa toisaalta hyvin järjestettyä tilaa vaikka sitä puuttuvaa suihkuhuonetta varten.
Talon suhde pihamaahan jättää toivomisen varaa. Työteliäällä jälleenrakennuskaudella suora yhteys olohuoneesta terassille ei ollut olennaista, mutta nykyasukas sitä jo arvostaisi. Olohuone ja keittiö saavat luonnonvaloa mukavasti kahdelta suunnalta. Ikkunat avautuvat joka suuntaan, mikä toisaalta voi vaikeuttaa talon sijoittamista ahtaille kaupunkitonteille.
Talolla on tiloihinsa nähden pieni jalanjälki, ja lähes kuutiomaisena sen energiatalous on heikoista lämmöneristeistä huolimatta kohtuullinen. Puutteistaan huolimatta talo on hyvin sovitettavissa nykyisiinkin asumistottumuksiin.
Perusmuodossaan talossa on enemmän tilaa kuin tekniikkaa, mikä asettaa nykyisiä arvostuksia terveesti kyseenalaisiksi. Onko yläkerran vessa tai keskuspölynimuri kovin tärkeä, jos talossa on kunnon kellari ja hyvät huoneet?