Korona-aikana monille suomalaisille on kertynyt patoutunutta kulutustarvetta ja säästöjä, kun esimerkiksi ravintolaillat, kulttuuritapahtumat ja ulkomaanmatkat on täytynyt jättää väliin tartuntariskin tai rajoitustoimien vuoksi.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste kohosi viime vuonna korkeimmilleen sitten 1990-luvun laman. Säästämisen kasvu johtui ennen muuta kulutusmenojen vähentymisestä.
Keskimäärin suomalaiset siis tienasivat viime vuonna enemmän kuin kuluttivat, vaikka koronavirus onkin kohdellut ihmisiä hyvin eri tavoin.
– Jos katsotaan kotitalouksia kokonaisuutena, niin säästöön on jäänyt paljon rahaa. Uskon, että siinä vaiheessa kun rajoitustoimia pystytään purkamaan ja korona alkaa olla selätetty, nähdään kulutuksessa sellainen hetkellinen purskahdus, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen STT:lle.
– Uskon, että korona-aikana on päässyt muodostumaan patoutunutta kysyntää, joka osin vapautuu kulutukseen.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että Suomen kotitalouksille kertyi viime vuonna säästöjä lähes seitsemän miljardia euroa.
– Normaalina vuonna se on suunnilleen plus-miinus nolla, Kostiainen sanoo STT:lle.
Kesällä kulutus voi taas kasvaa nopeasti
Säästämisen kasvu on tyypillinen ilmiö taloudellisesti vaikeina aikoina, kun ihmiset reagoivat lisääntyneeseen epävarmuuteen. Tällä kertaa mukana on myös pakkosäästämistä, kun koronatilanne on estänyt ihmisiä kuluttamasta tavalliseen tapaan.
– Jo viime kesänä nähtiin, että kun koronatilanne helpotti ja rajoitukset vähenivät, niin kulutus palautui tosi nopeasti lähtötasoille, Mikkonen kertoo.
Kuluttajien odotukset oman taloutensa ja Suomen talouden kehityksestä ovat parantuneet viime kuukausina, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Alkuvuoden aikana kuluttajien luottamus on ollut jopa vahvempaa kuin ennen koronaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea arvioida, miten suuri osa säästöön jääneistä miljardeista purkautuu lähiaikoina kulutukseen.
– Asuntokauppahan on käynyt kuumana. Ihmiset ovat myös sijoittaneet rahoja. Kaikki ei välttämättä ole käyttelytilillä odottamassa. On voitu ostaa asuntoja, osakkeita tai muita sijoituksia, eikä niitä välttämättä haluta heti kuluttaa, Kostiainen sanoo.
Työllisyys voisi kohentua merkittävästi
Säästöpankkiryhmän Mikkonen ja Nordean Kostiainen kumpikin uskovat, että kotitalouksien kulutus lähtee vetämään erityisen reippaasti palvelualoilla, joilla toimintaa on jouduttu koronan vuoksi eniten rajoittamaan.
Kostiainen mainitsee esimerkkeinä ravintolat, matkailualan sekä viihde- ja kulttuuripalvelut.
Kulutuksen piristymisellä olisi Kostiaisen mukaan merkittävä positiivinen vaikutus myös työllisyyteen. Etenkin palvelualoilta on kadonnut paljon työpaikkoja koronan aikana.
Mikkonen ennakoi nopeaa kasvua muun muassa ulkomaanmatkailuun.
– Uskon kyllä, että aika monella perheellä on suurta paloa ja halua lähteä ulkomaanlomalle.
Mikkonen odottaa, että koronatilanteen hellittäessä kotitalouksien kulutus nousee joksikin aikaa tavallista korkeammaksi. Tällaista kulutusjuhlaa voisi hänen mukaansa jatkua ainakin muutaman vuosineljänneksen ajan.