Venäjän Tuntemattomaksi sotilaaksi luonnehdittu 9. komppania on koko entisen Neuvostoliiton alueen viime vuoden katsotuin elokuva. Yksin Venäjällä sen on nähnyt jo yli kymmenen miljoonaa katsojaa.
Perjantaina Suomen ensi-iltansa saava teos on ensimmäinen suurelokuva, joka on tuotettu venäläis-suomalaisena yhteistyönä. Se on myös Venäjällä ensimmäinen yritys puhua Afganistanin sodan jättämistä arvista.
Venäläiseksi sotaelokuvaksi teos on sikälikin harvinainen, että se on mitä suurimmassa määrin sodanvastainen ja viittaa kriittisesti myös esimerkiksi nykytilanteeseen Tshetsheniassa.
Suomesta elokuvan teossa oli mukana MRP Matila Röhr Productions Oy, ja kustannuksiin osallistuivat myös TV1 yhteistuotannot ja Suomen elokuvasäätiö. Suomalaisten vastuulla olivat muun muassa digitaalinen kuvankäsittely ja stunttien koreografiat. Esimerkiksi suurin osa elokuvan vuorimaisemasta on tehty digitaalisesti Helsingissä.
Tuottaja Ilkka Matilan mielestä suomalaiset elokuvantekijät voivat hyötyä Venäjän osaamisesta yhteistuotantopuolella. Myös työtilaisuuksia suomalaisille elokuvantekijöille riittää Venäjän valtavilla markkinoilla. Suomalaisille tärkeintä on päästä mukaan kunnianhimoisiin hankkeisiin.
"Venäläinen elokuvaosaaminen on lähimpänä Hollywoodia, mihin näillä leveysasteilla pääsee. Esimerkiksi suomalaiset mainoskuvaajat käyvät siellä jo paljon töissä. Yllättävää kyllä, elokuvan tekeminen alkaa olla jo halvempaa Suomessa kuin Venäjällä."
Matilan mukaan Helsingistä voi saada saman työn halvemmalla kuin Moskovasta. "9. komppania pysyi kohtuullisessa, noin seitsemän miljoonan euron budjetissa kiitos esimerkiksi Ukrainan armeijan, joka lainasi meille parin prikaatin verran kalustoa ja helikoptereita."
Komppania unohtui Afganistaniin
Krimillä ja Moskovassa kuvattu 9. komppania kertoo tositapahtumaan perustuvan tarinan nuorista sotilaista, jotka neuvostoarmeija unohti sodan jo päätyttyä taistelemaan ylivoimaista vihollista vastaan Afganistaniin.
Ylipäätään elokuva antaa sen kuvan, että jättimäisen Neuvostoliiton eri kolkista kotoisin olevat pojat lähetettiin Afganistaniin kuolemaan sellaisen ideologian puolesta, johon kukaan ei enää uskonut. Ja kun harva heistä palasi, ei Neuvostoliittoa enää kohta ollut.
Elokuva etenee kiihkottomasti, vaikka varsin näyttävää toimintaa sisältääkin. Mieleen tulee etäisesti amerikkalaisten Vietnam-traumaa käsittelevä Oliver Stonen Platoon. Nuoret näyttelijät ovat vakuuttavia, vaikka kukaan heistä ei tiennyt juuri mitään Afganistanin sodasta ennen elokuvan tekoa.
Matilan mukaan näyttelijät alkoivat elokuvan myötä ymmärtää paremmin Afganistanin veteraaneja, jotka jäivät oman onnensa nojaan, kun Neuvostoliitto romahti.
"Tähän päivään asti veteraanit ovat olleet vaikea pala Venäjällä. He ovat pahamaineisia, juovat ja varastavat."
Elokuvan on ohjannut muun muassa Sota ja rauha -elokuvan ohjanneen, Oscar-voittaja Sergei Bondartshukin poika Feodor Bondartshuk.
Kulttuurisista eroista mutkia tielle
Yhteistyökuvio alkoi Matilan mukaan muotoutua Rukajärven tiestä. Ensin virolaiset kollegat innostuivat sen perusteella tekemään yhteistyöllä Nimet marmoritaulussa -elokuvan, jonka jälkeen Moskovakin kiinnostui.
Kulttuuriset erot aiheuttivat suurimmat ongelmat yhteistyössä. Venäjällä voidaan kyllä keskustella asioista yhdessä, mutta vain yksi, Matilan tsaariksi luonnehtima henkilö päättää.
"Ruotsi on toinen äärilaita. Siellä tehottomuutta aiheuttaa se, että kaikkien pitää olla päättämässä yhdessä ennenkuin mikään etenee", Äideistä parhain -elokuvaa Ruotsissa tehnyt tuottaja naurahtaa.
MRP:n ja venäläisten kanssakäyminen jatkuu parhaillaan Röllin sydän -animaatioelokuvan parissa. Elokuvaa tehdään studiossa Moskovassa suomalais-venäläis-saksalaisena yhteistyönä. Ensi-illan on määrä olla jouluna 2007.