Suo­jaa­ko ko­ro­na­ro­ko­te vain tau­dil­ta vai myös tar­tun­nal­ta? Voiko ko­ro­na­ro­ko­te olla pa­kol­li­nen? THL:n yli­lää­kä­ri vastaa 12 ky­sy­myk­seen

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Yhdysvaltain lääkeviranomaiset ovat asettaneet hyväksyttävän rokotteen tehokkuuden rajaksi 50 prosenttia. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek olisi valmis hyväksymään tätä tehottomamman rokotteen joissain tapauksissa ja tietyille ryhmille. Lääkeyhtiö AstraZeneca ilmoitti tällä viikolla, että se keskeyttää rokotetutkimuksensa, koska yksi koehenkilö sairastui selittämättömästi.

Koronaviruksen oleellisissa rakenteissa ei ole havaittu isoja muutoksia. Jos virus muuttuu paljon, saatetaan tarvita ajoittain rokotteen uudelleenrakentamista, Hanna Nohynek sanoo.
Koronaviruksen oleellisissa rakenteissa ei ole havaittu isoja muutoksia. Jos virus muuttuu paljon, saatetaan tarvita ajoittain rokotteen uudelleenrakentamista, Hanna Nohynek sanoo.
Kuva: Arttu Laitala

Koronavirus on levinnyt viime aikoina voimakkaasti eri puolilla maailmaa, kun viruksen vastaisia rajoituksia on purettu. Valtiot eivät kuitenkaan halua palata yhteiskunnan lähes täydelliseen sulkuun, koska sillä olisi tuhoisia vaikutuksia muun muassa taloudelle.

Rokotetta odotetaankin kuumeisesti.

Venäjän lääkeviranomaiset ovat jo hyväksyneet rokotteen. Sen tehosta ja turvallisuudesta ei ole varmuutta, koska se ei ole vielä käynyt läpi testien kolmatta vaihetta.

Maailmalla on kuitenkin useita viimeiseen vaiheeseen edenneitä rokotehankkeita, joten koronvirusrokotteen valmistuminen lähestyy.

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynekilta, mitä rokotteen tehokkuudelta tarkoitetaan ja voiko rokottamisessa muodostua jokin muu pullonkaula kuin itse rokoteaine.

Milloin uskot, että rokote koronavirusta vastaan saadaan Suomeen?

– Tästä on erilaisia arvioita riippuen, keneltä kysyy. Nyt spekuloidaan sillä, myöntävätkö Yhdysvaltain lääkeviranomaiset myyntiluvan pisimmällä kehityksessä oleville rokotteille loka-marraskuun aikana.

– Jää nähtäväksi, taipuvatko Euroopan lääkeviranomaiset yhtä nopeaan prosessiin. Tähän vaikuttaa useampi asia, kuten se, että rokotevalmistajien pitää osoittaa riittävästi ja riittävän hyviä tutkimustuloksia viranomaisille.

– Tällä hetkellä rokotteen tehon ja turvallisuuden tutkimusvaiheessa on yhdeksän eri rokoteaihiota. Sitten, kun valmistaja on saanut myyntiluvan, rokotteen saaminen riippuu heidän tuotantokapasiteetistaan ja jakelustaan.

Saadaanko rokotetta heti koko väestölle?

– Ei saada. EU-maat ovat sopineet, että kukin maa saa rokotetta suhteessa väestön määrään.

– Maailman terveysjärjestö (WHO) on esittänyt, että solidaarisuusperiaatteen mukaan ensimmäisessä vaiheessa kolme prosenttia kaikkien maiden väestöstä saisi rokotteen ja vasta sen jälkeen tätä enemmän. Määrät riippuvat siitä, miten valmistajan kanssa sovitaan erät ja kuinka paljon rokotetta saadaan valmistettua missäkin ajassa.

Onko tarkoitus rokottaa kaikki Suomessa asuvat?

– Suomessa on varustauduttu siihen, että kaikki halukkaat rokotetaan. Tulee kuitenkin olemaan ihmisiä, jotka eivät halua ottaa rokotetta.

– Tähän liittyy myös se, keiden kohdalla rokotteen toimivuus on osoitettu. Jos rokotetutkimukset on tehty esimerkiksi 18–55-vuotiaille, jää epävarmaksi, toimiiko se ikäihmisillä. Rokotteesta pitää olla luotettavaa tietoa eri ikä- ja riskiryhmissä, jotta sitä voi suositella kaikille.

Ketkä rokotetaan ensimmäisenä?

– Tätä mietitään parhaillaan. Arkijärjellä ajateltuna järkevintä on rokottaa ensimmäisenä suurimmassa riskissä olevat eli terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset. He altistuvat työssään koronavirukselle ja joiden työkyvystä riippuu terveydenhuollon kantokyky. Siitä edetään seuraavaksi suurimmassa riskissä oleviin.

– Rokotusjärjestys voi vaihdella maiden välillä, koska siihen vaikuttavat muun muassa epidemian kulku sekä ihmisten asumis- ja työjärjestelyt.

Kuinka suuri osa suomalaisista pitää rokottaa, jotta rokote hyödyttää merkittävästi?

– Tämä riippuu siitä, minkälainen teho rokotteella on ja suojaako se taudin lisäksi myös tartunnalta. Parasta olisi jos rokote suojaisi tautiin sairastumiselta, tartunnan saamiselta ja tartuttavuudelta, koska tällöin se tarjoaisi myös epäsuoraa suojaa.

– Esimerkiksi vanhat ihmiset tai perussairauksia sairastavat eivät välttämättä pysty muodostamaan rokotteesta huolimatta vahvaa suojaa tautia vastaan. Jos rokote suojaa ainoastaan taudilta, muttei tartunnalta, nuoremmat voivat tartuttaa taudin ikäihmisiin.

– Vielä ei tiedetä, pystyvätkö pisimmällä kehitystyössä olevat rokoteaihiot muodostamaan suojaa myös tartunnalle.

Mitä tarkoitetaan rokotteen tehokkuudella?

– Jos teho on 50 prosenttia, se suojaa joka toista rokotteen saaneista. WHO ja Yhdysvaltain lääkeviranomaiset ovat asettaneet hyväksyttävän rokotteen suojatehon rajaksi 50 prosenttia. Joidenkin nykyisten influenssarokotteiden teho jää alle 50 prosentin.

– Koronaviruksen kohdalla rima on pidetty korkealla, koska vaarana on, että heikko rokote antaisi väärän turvallisuuden tunteen ja ihmiset lopettaisivat huolellisen käsihygienian ja turvavälien pitämisen. Toisaalta heikompi rokote voi estää taudin vakavan muodon, joten asia ei ole mustavalkoinen.

Olisitko valmis hyväksymään tehottomamman kuin 50 prosentin rokotteen?

– Voisin hyväksyä sen joissain tilanteissa ja tietyille ryhmille. Mutta jos ensimmäisen myyntiluvan myöntäminen heikommalle rokotteelle vaikeuttaa rokotetutkimusta ja parempien rokotteiden markkinoille tuloa, siinä tapauksessa rima on tärkeää pitää korkealla.

Esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat ottaneet rokotteita käyttöön, vaikka kaikkia testivaiheita ei ole käyty läpi. Minkälaisia riskejä tähän liittyy?

– Siinä on riskinä, että rokote ei ole riittävän tehokas tai pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa vakavia haittoja. Lääketieteen lehden The Lancetin mukaan venäläiset ovat tehneet hyvää tutkimusta, mutta rokotteen tehotutkimusvaihe on vasta alkanut.

– Tuntuu kummalliselta, miksi heidän lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet rokotteen laajaan käyttöön ilman tehon ja turvallisuuden tutkimista. Minusta on tärkeää, että kaikki testivaiheet käydään läpi.

Voidaanko koronavirusrokotteen ottaminen tehdä pakolliseksi?

– Suomessa mitkään rokotteet eivät ole pakollisia. Toivoisin, että jokainen miettii itse sairastumisen riskiä ja sitä, kuinka paljon omasta rokottamisesta on hyötyä myös muille ja sitä kautta tekisi päätöksen.

– Voin toki ymmärtää niitä, jotka eivät halua ottaa rokotetta, koska uusiin rokotteisiin liittyy aina hyvinkin tutkittuna erittäin harvinaisten haittojen riski. Viime kädessä kysymys on riskianalyysista: kumpi on vaarallisempi, tauti vai rokote?

Onko riskinä, että virus muuntautuu ja rokotteen teho vähenee?

– Se on yksi huolenaihe. Tähän mennessä koronaviruksen oleellisissa rakenteissa ei ole havaittu isoja muutoksia.

– Viranomaisten ja lääketieteen ammattilaisten pitää seurata tarkasti, tapahtuuko viruksessa mutaatioita, jotka vaikuttavat tartuttavuuteen, taudin vakavuuteen tai immuniteettiin.

– Jos virus muuttuu paljon, saatetaan tarvita aika ajoin rokotteen uudelleenrakentamista. Näin tehdään influenssarokotteiden kanssa lähes vuosittain.

Voiko pullonkaulaksi muodostua jokin muu kuin itse rokoteaine?

– Kyllä, jos esimerkiksi moni rokotevalmistaja saa myyntiluvan samaan aikaan, aineen pullotuslaitteista voi tulla pulaa. Myös rokotteen antamisessa käytettäviä neuloja ja ruiskuja on oltava riittävästi.

– Myös kylmäketju voi muodostua pullonkaulaksi. Joitain RNA-rokotteita täytyy säilyttää -70 asteessa, jotta ne säilyttävät tehonsa. Ne voivat olla vain 24 tuntia jääkaapissa.

– Suomessa tästä asiassa ei välttämättä tule ongelmaa, mutta esimerkiksi alhaisen tulotason maissa se voi olla kriittinen tekijä.

Tukeeko Suomi köyhempiä maita, jotta myös ne saisivat rokotetta koronavirusta vastaan?

– Suomi on mukana tukemassa kehitystyötä ja -hankintoja rokotetutkimusta rahoittavan Cepi-säätiön  ja WHO:n COVAXin kautta. Tällä pyritään varmistamaan, että myös köyhemmät maat saavat rokotteita, jottei käy niin kuin sikainfluenssan aikana, jolloin rikkaat maat veivät lähes kaikki rokotteet ja köyhemmät jäivät ilman.