Laamannintie 14, Laanila ja Järvitie 6, Puolivälinkangas. Sato-asuntopalvelu.
Edellisen laman aikana kieleemme syntyi uusi ilmaus, kahden asunnon loukku. Monelle kallis tilanne syntyi, kun uusi asunto oli ostettu, mutta vanhasta ei päässytkään eroon sillä hinnalla mihin oli varauduttu.
Pahin tilanne on, jos asuntojen arvot laskevat. Uutta varten otettu velka pysyy ja lainanhoitokulut saattavat korkojen noustessa vielä kasvaakin, samalla kun entisen asunnon myyntihintaa on pakko pudottaa.
Myös nykyisinä epävakaina aikoina asiantuntijat suosittelevat myymään entisen asunnon ensin ja sitten vasta hankkimaan uuden. Toisaalta nollan asunnon loukku on sekin epämiellyttävä. Jossakin on ihmisen pakko asua.
Vuokra-asunto tarjoaa tähän tilanteeseen mielenrauhaa. Jos alunperin lähtee siitä, että muuttaa kaksi kertaa yhden sijasta, voi hakeutua vuokralle väliajaksi. Pienen lisävaivan ehkä sietää, kun ajattelee vuokra-asuntoa vakuutuksena.
Monen vuokra-asunnon ongelmana ajatellaan olevan tulorajojen. Omakotirakentaminen ei onnistu aivan pienillä tuloilla, joten aravavuokra-asuntoa ei moni tule edes ajatelleeksi. Riitta Pärssinen Sato-asuntopalvelusta ampuu kuitenkin alas vanhoja mielikuvia: vaikka tulo- ja omaisuusselvitystä useimpiin asuntoihin edellytetäänkin, hakemuksella on silti hyvät mahdollisuudet.
"Tarvittaessa kaupungilta voidaan hakea erikoislupa esimerkiksi kahdeksi vuodeksi, ja yleensä se on aina myönnetty."
Vuokra-asuntoihin ei enää ole lainkaan ehdottomia tulorajoja, ja omaisuuden suhteenkin voidaan käyttää harkintaa. Laki muuttui tämän vuoden huhtikuussa.
Asukasvalinta perustuu edelleenkin tarveharkintaan, perusteena vaikuttavat asunnon tarve, varallisuus ja tulot. Tilannetta arvioidaan kokonaisuutena.
Asuntopuntari asettui omakotirakentajaperheen haalareihin ja ryhtyi selaamaan Saton asuntolistaa. Vuokra-asuntojahan löytyy Oulusta myös muilta tahoilta, kuten Sivakka-yhtymä Oy:ltä, VVO:lta, TA-yhtymältä, Avara Suomi Oy:ltä ja Riihi-säätiöltä - toki olemassa ovat myös yksityiset vuokra-asuntomarkkinat.
Vuokra-asuntoyhtiöillä on yleensä olemassa myös kokonaan varallisuusharkinnasta vapaita asuntoja.
Vuokra-asunnot on suunniteltu Valtion asuntorahaston (ARA) valvonnassa ja ohjeistuksella, ja eri yhtiöiden samanikäiset asunnot ovat siten keskenään pitkälti samankaltaisia. Ohjeistuksen perusteena on ollut ajatus siitä, että valtion rahoitusta ei ole soveliasta käyttää kerskarakentamiseen, toisaalta on haluttu varmistaa asukkaille kohtuullinen asumisen taso.
Saton listalta poimittiin kolmen tai neljän huoneen asuntoja. Ilman tulovarallisuus- ja asunnontarveselvitystä vuokrattavissa oli selailuhetkellä yksi neljän huoneen asunto Puolivälinkankaan Järvitieltä. Selvityksiä edellyttäviä asuntoja oli runsaasti etenkin Meri-Toppilassa. Laanilan Laamannintiellä sijaitsevasta vuonna 2002 rakennetusta talosta vapaana oli 75 neliön kolmio vuokranaan 775 euroa kuussa. Järvitiellä vuokra on lähes täsmälleen sama, tilaa ja huoneita on enemmän, mutta talo on vanhempi (1973).
Laamannintien kolmiossa sisäänkäynti on asunnon kulmauksesta, mikä on johtanut pitkään eteiskäytävään. Komeroiden jatkeeksi on helppo kuvitella rivi pahvilaatikoita.
Asunto sopii hyvin enintään nelihenkiselle perheelle. Makuuhuoneet ovat jokseenkin samankokoisia, parisängyn voi sijoittaa kumpaan tahansa. Kahden lapsen vuoteet asettuvat helpoiten olohuoneen viereiseen makuuhuoneeseen. Olohuone ja keittiö yhdistyvät suurehkoksi tuvaksi, johon sopii reilunkokoinen ruokapöytä.
Keittiökalusteita on myös riittävästi. Tupa saa valoa mukavasti kahdesta ilmansuunnasta, pitkä näkymä asunnon läpi eteisestä parvekkeelle lievittää myös hieman pitkän eteiskäytävän ankeutta.
Erillinen wc on mukava lisä. Sauna ja pesuhuone ovat perustasoa. Vaatehuonetta ei asuntoon kuulu, eikä asuinhuoneissakaan ole komeroita kovin runsaasti.
Järvitien asunnon pohjaratkaisu on selkeä, ja eteinen on jopa tuhlailevan suuri. Muuttologistiikkaa ajatellen väljyys on tietysti hyvä asia. Asuinhuoneet ovat tilavia, ja Järvitien asuntoon verrattuna merkittävä ero on, että saa samalla hinnalla yhden enemmän. Ajan tavan mukaan asunnossa on vain yksi wc eikä saunaa. Kylpyhuone ja wc on kuitenkin erotettu omiksi tiloikseen, mikä jossain määrin vähentää ruuhkautumista.
Painottipa valinnassa sitten uuden asunnon mukavuuksia vai vanhan tilavuutta, antaa vuokra-asunto omistusasumisen välivaiheena siinä määrin asumisen turvaa, että ratkaisua kannattaisi suosia myös julkisen vallan toimin.
Kuulostaisi kohtuulliselta, että esimerkiksi oman asuntonsa myyneelle ja omakotitontin hankkineelle perheelle taattaisiin virallisestikin oikeus vuokra-asuntoon varallisuusrajojen estämättä - varsinkin kun käytäntö näyttäisi olevan jo nyt tämänsuuntainen.
Tämän uskoisi myös osaltaan rohkaisemaan kodinrakentamiseen myös epävakaisten suhdanteiden aikana.
Jouko Kunnas