Suomi on aikeissa mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuoden alusta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää, että suden kannanhoidollinen metsästys olisi 1. tammikuuta alkaen mahdollista kiintiömetsästyksenä. Samalla suden ympärivuotinen rauhoitus poistettaisiin.
Hallitus on kaavaillut susien kannanhoidolliseksi metsästyskiintiöksi tulevalle talvelle vähintään 65:tä sutta.
Suden rauhoitusajasta ja metsästysajasta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Vuosittaisista aluekohtaisista metsästyskiintiöistä säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Hallitus hyväksyi metsästyslain muutokset torstaina valtioneuvoston istunnossa. Seuraavaksi asia etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvasi hallituksen tiedotustilaisuudessa kyseessä olevan historiallinen muutos.
– Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti, Essayah sanoo ministeriön tiedotteessa.
Suden suojeluasema aleni
Lainsäädännön muutoksen tarkoitus on tuoda EU:ssa hyväksytty suden suojeluaseman muutos kansalliseen lainsäädäntöön.
EU:n ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa suden suojeluaseman alentamisen luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Näin ollen suden tappaminen ei vaadi enää poikkeuslupaa, vaan sudesta tulee pyyntiluvalla metsästettävä laji, jolle määritellään metsästysaika.
Vaikka suden metsästys ollaan sallimassa, susi on Suomessa edelleen luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Arviointi on tosin peräisin vuodelta 2019, jolloin Suomessa on viimeksi tehty laaja lajien uhanalaisuusarvio.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tuoreimman arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 430 sutta. Luken ennusteen mukaan Suomessa olisi marraskuussa noin 560 sutta. Ensi vuoden maaliskuulle kannaksi on arvioitu noin 440 sutta.
Lainsäädäntö koettu toimimattomaksi
Eduskunta hyväksyi aiemmin keväällä metsästyslakiin muutoksia, joilla pyrittiin helpottamaan erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä.
Lainsäädäntöön tehdyistä helpotuksista huolimatta Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi kesällä yli sadan karhun pyyntiin myönnettyjä poikkeuslupia muun muassa luonnonsuojeluyhdistysten tekemien valitusten vuoksi.
Muutosten toimimattomuus on herättänyt närää erityisesti Metsästäjäliitossa. Sen mukaan lain valmistelu ja hallinto eivät osaa tuottaa selkeitä poikkeamisperusteita, jotka tyydyttäisivät oikeuslaitosta.
Viimeksi susien metsästäminen kannanhoidollisin perustein piti tulla mahdolliseksi talvella 2021. Tuolloin yritys kuitenkin epäonnistui, sillä metsästykselle annetut poikkeusluvat kumottiin useissa hallinto-oikeuksissa.
Turun hallinto-oikeuden vuonna 2022 antaman linjauksen mukaan kannanhoidollista metsästystä varten annetun asetuksen päämäärä ja perustelut eivät olleet riittäviä.
Luonnonsuojeluliitto: Lupia myönnetty väärin
Luonnonsuojeluliiton mukaan poikkeuslupia susien tappamiseksi on myönnetty tänä vuonna väärin perustein. Liiton tarkistamista poikkeuslupahakemuksista kymmenen oli myönnetty ilman todellisia tai hakemuksessa kuvattuja vahinkoja.
Ilmoitetut vahingot eivät pitäneet paikkaansa, eikä niitä ollut merkitty asianmukaisesti riistavahinkorekisteriin, liitto kertoo tiedotteessa.
– Useiden hakemuksien dokumentaatio oli puutteellista, ja osassa niistä oli jopa huhupuheeseen verrattavaa perustelua. Merkittävin puute oli se, että monissa hakemuksissa ilmoitettuja vahinkoja ei löytynyt riistavahinkorekisteristä, jolloin lupia ei olisi pitänyt myöntää. Tämä vie uskottavuuden poikkeuslupien myöntöprosessilta, sanoo Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro tiedotteessa.
Liitto tarkasti yhteensä 49 poikkeuslupahakemusta. Riistakeskus hyväksyi näistä 42 hakemusta, joiden pohjalta poikkeuslupa myönnettiin 56 suden tappamiseksi. Näistä kuusi hakemusta vedettiin pois lupakäsittelyn aikana, ja yhdestä hakemuksesta tehtiin kielteinen päätös.
Lupapäätöksissä ei myöskään ollut todisteita suden pihavierailuista tai mahdollisista karkotuksista, liitto kertoo. Susijahtiin myönnetty lupa-alue saattoi olla poikkeusluvissa yli 130 000 hehtaaria.
Lisäksi Luonnonsuojeluliitto havaitsi viisi lupaa, joiden hakemuksissa ei esimerkiksi ollut selostusta siitä, miten vahinkoja oli yritetty ehkäistä tai susia karkottaa.
Yhteensä 17 hakemusta ja niiden pohjalta tehtyä lupapäätöstä oli liiton mukaan lupaehtojen mukaisia. Näiden lisäksi koirasusien tai mahdollisten koirasusien poistoon oli myönnetty kymmenen asiallista poikkeuslupaa.
Uutista päivitetty kauttaaltaan 20.11.2025 kello 14.49.