Nato-jäsenyys: Turkki tukee Suomen Na­to-jä­se­nyyt­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Suden dna-näyt­tei­den ke­räys­kau­si alkaa – Li­min­gas­sa tehtiin viime talvena tär­kei­tä ha­vain­to­ja: "Jos sudet jäivät alueel­le, se tar­koit­ti, että niillä oli saalis"

Suden ulosteista otetuista dna-näytteistä saadaan tietoja susikannoista eri alueilla.
Suden ulosteista otetuista dna-näytteistä saadaan tietoja susikannoista eri alueilla.
Kuva: Antti Härkälä, Luke

Suden dna-näyteiden keräyskausi alkaa marraskuun alussa. Tänä talvena näytekeräys laajenee kaikkien susilaumojen ja -parien reviirille, tiedotteessa kerrotaan.

Luonnonvarakeskus ja vapaaehtoiset keräävät talvisin suden ulosteita dna-analyysia varten. Tarkoitus on rakentaa kokonaiskuvaa eri alueiden susitilanteesta.

Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Meskus on yksi näytteiden keräilyyn osallistuvista. Hän osallistui keräykseen myös viime vuonna.

Meskuksen mukaan ensimmäinen näytekeräystalvi oli oppimatka suden käyttäytymiseen.

– Opimme, miten susi saalistaa ja missä se liikkuu. Jos sudet jäivät alueelle, se tarkoitti, että niillä oli saalis, Meskus sanoo tiedotteessa.

Ulosteesta saatava dna toimii kuin sormenjälki. Se kertoo luotettavasti mikä yksilö jätöksen jätti. Näytteestä määritellään myös, oliko kulkija susi, koira, koiran ja suden risteymä vai jokin muu, tiedotteessa kerrotaan.

Pitkään jatkuneella näytekeräyksellä pystytään seuraamaan yksilöiden historiaa ja paikallisen susitilanteen muuttumista.

– Kolarissa kuolleesta sudesta saatiin dna:n avulla tietää, mistä laumasta eläin oli kotoisin, Meskus kertoo.

Luken ja vapaaehtoisten lisäksi keräykseen osallistuvat Suomen riistakeskus ja SusiLIFE-hanke. Vapaaehtoisena näytteitä voi kerätä kuka tahansa luonnossa liikkuja, joka tunnistaa eläinten jälkiä ja jätöksiä.