Juhani Aholaa, 53, voi täydellä syyllä sanoa tervahiihtokonkariksi. Kuopiolainen tietohallintajohtaja starttaa sunnuntaina Oulujoen jäältä tervareitille 33. kerran. Himohiihtäjän katkeamaton putki alkoi vuonna 1972.
Muutaman kerran hiihdon väliin jääminen on ollut lähellä, mutta ne hetket Ahola on selvittänyt onnella ja neuvokkuudella ja on selvinnyt rakkaalle radalle.
"Ensimmäinen tiukka paikka sattui armeija-aikaan, kun lomat olivat kortilla. Keinottelin kuitenkin seurani puheenjohtajalta lausunnon, jotta ilman panostani seura on vaikeuksissa ja niinhän se loma tuli. Toinen kerta sattui, kun Tervahiihto siirrettiin sunnuntailta lauantaiksi. Tuli perjantai-iltana vähän kiire muuttaa suunnitelmia", Ahola muistelee.
Oulaisista lähtöisin oleva Ahola on entinen juniorikilpahiihtäjä. Hän kolusi kilpalatuja 15 vuoden ikään saakka. Sitten seurasi välivaihe aina opiskeluvuosiin saakka. Aarne Tervo, opiskelutoveri Jyväskylässä houkutteli Aholan mukaan Tervahiihtoon vuonna 1972.
"Ensimmäinen kerta oli ikimuistoinen ja oli lähellä etteivät kisat jääneet tähän yhteen kertaan. Tuolloinhan hiihdettiin vielä puusuksilla. Oli rankka vesikeli ja voitelu pielessä, joten tarpomiseksihan se meni. Aika oli tuolla seitsemän tunnin korvilla", Ahola muistelee tervahiihtodebyyttiään.
Aholan hiihtovälineet ovat vuosikymmenten saatossa vaihtuneet perinteisistä haapaveteläisistä nykyteknologian viimeisimpiin saavutuksiin. Tyylikin on muuttunut perinteisestä luisteluun. Tervahiihtokin sujuu tätä nykyä puolet lähes nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla: parhaimmillaan Ahola on kiertänyt 70 kilometrin lenkin kolmeen tuntiin ja kolmeen varttiin.
Juhani Ahola on varsin tyypillinen tervahiihtäjä. Hän hiihtää oman kuntonsa vuoksi, ei kelloa eikä muita hiihtäjiä vastaan.
Lahden MM-kisojen dopingtapausten jälkeen mielenkiinto kilpahiihdon seuraamiseenkin on vähentynyt.
"Ei Lahden jälkeen paljon innostanut edes keskustella asioista. Usko on kuitenkin pikku hiljaa palaamassa muun muassa yhdistetyn menestyksen myötä. Ja tehdäänhän sitä suksilla paljon muutakin mainittavaa. Naisetkin ovat aivan viime aikoina osoittaneet, että vielä se suksi kulkee rehellisinkin keinoin suomalaisen alla", Ahola valaa uskoa tulevaisuuteen.
Kokoelmissa aarre
vuodelta 1899
Juhani Ahola hiihtää, koska hänen ihmisen pitää urheilla raittiissa ulkoilmassa. Neljän seinän sisällä voi värkätä jotain ihan muuta, esimerkiksi keräillä hiihtoaiheista kirjallisuutta ja painotuotteita. Aholalle niitä onkin jo kertynyt enemmän kuin kotitarpeiksi.
Aholan kokoelmista löytyy aarre yli sadan vuoden takaa. Hänen hallussaan on Tervahiihdon edeltäjän, Oulu Hiihdon osanottajaluettelo vuodelta 1899 eli 10 vuotta Oulu Hiihdon alkamisesta.
"Luetteloon tehdyistä merkinnöistä selviää, että hiihdon voitti Otto Hepomäki, ja aika oli kaksi tuntia kaksi minuuttia. Olen myöhemmin muista lähteistä tarkastanut, että tiedot pitävät paikkansa", Ahola kertoo.
Salkusta löytyy myös erikoisuus vuodelta 1939. Se on venäjänkielinen hiihto-opas neuvostosotilaille talvisodan kynnyksellä.
"Ei tainnut ehtiä oppi perille, ennen kuin taitoja tarvittiin suomalaisia vastaan. Jos teos olisi ilmestynyt joitakin vuosia aiemmin ja jos kirja olisi päntätty kunnolla kalloon, niin tiedä häntä, mitä se olisi vaikuttanut maailmanhistoriaan", Ahola leikittelee ajatuksella.
Tänä vuonna ei Juhani Aholan tarvitse surra loma-anomuksista eikä aikataulumuutoksista Tervahiihtoa varten. Mies on aivan varmasti sunnuntaina lähtövaateen alla, ja viimeisetkin talviset stressinrippeet valuvat hien muakana Tervahiihdon ladun varrelle.