Sosiaali- ja terveysalan järjestöistä alle puoleen ollaan ehdottamassa valtionavustuksiin leikkauksia. Näin arvioi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), jonka on määrä julkaista ehdotuksensa leikkauksista joulukuun alussa.
– Emme valmistele avustusehdotusta juustohöylämallilla niin, että jokaiselta järjestöltä leikattaisiin jotain. Arvioisin, että yli puoleen avustuskohteista ei kohdistu ollenkaan leikkauksia, sanoo arviointi- ja valmistelupäällikkö Niina Pajari STEAsta.
Järjestöjen leikkaukset ovat olleet syksyn mittaan paljon esillä, kun järjestö toisensa perään on ilmoittanut työntekijöidensä irtisanomisista. STEA on arvioinut, että vähennystarve järjestöissä on noin 1 000 henkilötyövuotta.
Leikkauksilta on Pajarin mukaan tarkoitus suojella niin sanottua kohtaavaa työtä. Tähän ohjaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen elokuinen asetusmuutos avustusrahojen jakamisen periaatteista.
– Kohtaavaa työtä ovat esimerkiksi vertaistukiryhmät eri sairautta sairastaville tai mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen paikat, joissa pitää olla henkilökuntaa paikalla, Pajari kertoo.
Leikkausuhan alla ovat niin sanotut yleiset tehtävät, kuten edunvalvonta, koordinointityö, viestintä ja tiedontuotanto. Tällaisia tehtäviä on Pajarin mukaan etenkin isoilla valtakunnallisilla järjestöillä.
SOSTE: Kohtaavaa työtä ei ole ilman tukipalveluita
Sote-järjestöjen valtakunnallisen kattojärjestön SOSTEn pääsihteerin Vertti Kiukkaan mukaan poliitikot ovat ymmärtäneet puutteellisesti järjestökentän luonnetta, jos he katsovat, että tukipalveluista voisi leikata ilman, että se vaikuttaa myös kohtaavaan työhön.
– Monet järjestöjen järjestöt, joita nyt on jahdattu, ovat olemassa tuottaakseen tukipalveluita, jotta ruohonjuuritasolla voidaan keskittyä kohtaavaan työhön, hän sanoo.
Hän viittaa muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) keskusjärjestöön, joka hoitaa kaikkien yli viidensadan paikallisyhdistyksen tukipalveluita.
Pajarin mukaan STEA pyrkii säästämään leikkauksilta esimerkiksi tukipalveluita ja -tehtäviä, joissa koordinoidaan vaikkapa koko liiton vapaaehtoistoimintaa.
– STEA tunnistaa kyllä yleishallinnon tarpeen, sillä mikään ei toimi ilman organisointia.
Joululahjarahoista laastariksi?
Eduskunnasta on Kiukkaan kuuleman mukaan toivottu STEAn ehdotuksen aikaistamista. Näin tieto leikkauksista olisi olemassa eduskunnan joululahjarahoista päätettäessä.
Joululahjarahoiksi kutsutaan niin sanottua ylimääräistä jakovaraa, jota jaetaan eri kohteille hallituspuolueiden sopimalla tavalla.
– Toki tässä puhutaan ihan eri mittakaavasta, sillä järjestöiltä on lähtemässä paljon enemmän kuin koko joululahjarahat ovat yhteensä, Kiukas sanoo.
Pajari vahvistaa, että STEAan on tullut erilaisia toiveita ehdotuksen aikaistamisesta, mutta niihin ei ole voitu vastata.
– Jotta voimme tehdä laadukkaan, tasapuolisen ja läpinäkyvän virkavalmistelun, se vaatii koko tämän ajan. Siitä huolimatta käsittelyaika on lyhyt.
Järjestöt jättivät avustushakemuksensa syyskuun loppuun mennessä. STEAn ehdotus siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi, ja ministeriö päättää myönnettävistä avustuksista alkuvuodesta.
Rydmanin kriteerit eivät kelvanneet
Hallitus on päättänyt leikata avustusrahoja noin kolmanneksella, ja jaettavaksi jää 190 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) linjaamista avustusten myöntämiskriteereistä repesi riita hallituksen sisällä kesällä. Kriteerien katsottiin rajaavan ulos esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä maahanmuuttajia tukevat järjestöt.
Sen seurauksena valmisteltiin asetusmuutos pääministerin toiveesta.
Pajarin mukaan Rydmanin kriteerit voidaan nähdä olevan päivitetyn asetuksen sisällä lukuun ottamatta kriteeriä, joka kohdistuu tiettyyn ei-terveysperusteiseen taustaidentiteettiryhmään.
– Sitä ei oteta huomioon. Asetus ei myöskään rajaa hakumahdollisuutta miltään järjestöltä, Pajari kertoo.
Se, kuinka yhtenevä näkemys hallituksella lopulta on järjestöjen rahanjaosta, selvinnee, kun avustuksista tehdään lopullinen päätös.