Mikko Koskinen ja Henri Heikkinen kritisoivat (Kaleva 10.4.) ehdotusta käyttää eläkevaroja tai Oulun yliopiston sijoituksia paikalliseen riskisijoittamiseen.
Olen samaa mieltä Koskisen kanssa, että asiaa tulee harkita tarkkaan ja riskin pitää olla pieni ja hallittu. Samoin jaan Heikkisen käsityksen, että rahaa maailmalla riittää ja sijoittajia löytyy, varsinainen ongelma on, että harva täältä yrittää niitä saada.
Itsekin työskentelen kansainvälisten sijoittajien rahalla, mutta se saatiin vasta, kun oli enkelisijoituksella tehty demo. Pelialan osalta Neogames ry ehdottaakin Ouluun paikallista siemenrahastoa ihan alkuun.
Startup-yhteisö perää ehdotuksessaan pitkäjänteisiä sijoittajia, joiden avulla startupit voivat kasvaa Suomesta käsin globaaleille markkinoille isoiksi yrityksiksi. Tässä on meillä aukkoa, kun vakiokaava sijoittajien rahoilla on tähdätä yrityksen myymiseen ennen lopullista kasvua.
Oulun yliopisto sijoittaa jo myös korkeammalla riskillä, mutta vain Yhdysvaltoihin, missä sitä on paremmin organisoitu. Ehdotan oululaisten ryhdistäytymistä sen verran, että täällä oltaisiin edes samalla viivalla, kun yliopisto harkitsee kohteita. Heikkoihin lähtöihin ei kannata sijoittaa, vaikka olisi kuinka paikallinen, ei siis mitään kiintiöitä täytettäväksi.
Kiinnostaa mitä Heikkinen tarkoittaa puitteiden kunnostamisella, ja jospa sitä päästään tekemään!
Toni Alatalo
Oulu