So­ti­laal­li­nen kriisi yhä to­del­li­nen uh­ka­ku­va

Suomen joutuminen sotilaalliseen kriisiin on edelleen Puolustusvoimien uhkakuva. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen moittii kapeaksi keskustelua uhkakuvista. Puheloisen mielestä Suomen liittyminen Natoon ei ratkaisisi puolustusvoimien rahoitusta. Etsi ylennettyjä ja palkittuja hakukoneesta!

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen ei lämpene ajatukselle korvata Suomen asevelvollisuuteen perustuva armeija ammattisotilailla.
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen ei lämpene ajatukselle korvata Suomen asevelvollisuuteen perustuva armeija ammattisotilailla.

Suomen joutuminen sotilaalliseen kriisiin on edelleen Puolustusvoimien uhkakuva. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen moittii kapeaksi keskustelua uhkakuvista. Puheloisen mielestä Suomen liittyminen Natoon ei ratkaisisi puolustusvoimien rahoitusta.

Puheloisella, 58, on tänään ensimmäinen lippujuhla komentajan tehtävässä, jossa hän aloitti viime vuoden elokuussa.

Puolustusvoimat on joutunut muun yhteiskunnan tavoin talouskuurille. Puheloinen on huolissaan uhkakuvista käytävään keskusteluun, jonka mukaan epätodennäköisiin uhkiin ei kannata varautua.

"Turhan yleinen on sellainen ajatus, että puolustuskykyä on tarpeen pitää yllä vain, jos on sotilaallinen uhka näkyvissä. Usein ajatellaan, että pitäisi varautua vain todennäköisimpiin uhkiin."

Puheloisella on päättelynsä lopuksi selkeä käsitys, mihin Puolustusvoimien on varauduttava. "Jos nämä epätodennäköiset uhkat ovat toteutuessaan katastrofaalisia, niihinkin on varauduttava. Suomi voi joskus joutua sotilaallisen kriisin piiriin. Se on se uhkakuva."

Puheloinen ei kauhistele keskustelua Suomen liittoutumisesta. Hänen mielestään keskustelun tasoa voisi parantaa.

"Se on aika lailla juupas--eipäs-keskustelua. Tarkastelukulma on aika kapea", Puheloinen arvioi.

Komentajan mukaan keskustelussa pitäisi muistaa se, että Nato-jäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen, oikeudellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys.

Puheloisen mielestä Suomen mahdollinen liittyminen Natoon ei poista armeijan suurinta haastetta. "Puolustuksen rahoitusta ei liittoutumalla ratkaista. Meidän on ylläpidettävä puolustuskykyämme, olimme liittoutuneita tai emme", Puheloinen sanoo ja muistuttaa armeijan tehtävästä.

"Päätehtävämme on valmistautua Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Toinen tehtävä on tukea muuta yhteiskuntaa muissa uhkatilanteissa."

Liittoutumisen lisäksi ajoittain keskustelun pintaan nousee ajatus asevelvollisuusarmeijan korvaamisesta palkka-armeijalla. Puheloinen ei lämpene ajatukselle.

"Tosiasia on se, että laajasti ottaen ikäluokan parhaimmisto ei hakeudu miehistötehtäviin ammattiarmeijoihin."

Puheloisen mukaan ammattiarmeijoissa on ollut vaikeus saada miehistöä uusimaan palvelusopimuksiaan. Sveitsin mallin, jossa koulutus on jaksotettu, ongelmana ovat Puheloisen mielestä asevelvollisen säännölliset poissaolot töistä.

Puolustusvoimilla on käynnissä aina jokin hankintaohjelma.

Seuraavana ovat listalla ovat ilmapuolustus, maavoimien alueelliset joukot ja merivoimien alukset. Niistä pitää tehdä päätökset ennen Hornet -hävittäjien korvaamista.

"Merivoimille tulee omat tarpeensa. Miinalaivat vanhenevat vuoden 2020 jälkeen."

Listalla on vuonna 1979 rakennettu merivoimien lippulaiva miinalaiva Pohjanmaa.

"Se on tosiasia, että merivoimilla tietyt aluskalustot vanhentuvat. Osa korvataan, joitakin voidaan modernisoida."

Puheloinen hymähtelee, kun keskustelu kääntyy sukellusveneisiin.

"Tuntuu kovin kaukaiselta. Eivätköhän ne sukellusveneet jää meiltä", Puheloinen sanoo ja korostaa Suomen keskittyvän meriyhteyksien suojaamiseen ja miinasodankäyntiin.

Merivoimien aluksista pitää Puheloisen mukaan päättää suhteellisen pian. Ainakin ennen vuosikymmenen loppua, koska "tämän vuosikymmen puolella pitää käynnistää" valmistelu Hornetien korvaamiseksi 2020-luvun lopulla.

Etsi ylennettyjä ja palkittuja hakukoneesta!