Raahelainen pitkän linjan sosiaalialan yrittäjä, toimitusjohtaja Pekka Poukkula pitää hyvänä, että valmisteluvaiheen aikana yrityksille on jaettu paljon tietoa ja niiden kanssa on käyty vuoropuhelua.
”Yritykset ovat valmistautuneet, miettineet omia prosessejaan ja palvelukuvauksiaan. On mietitty sopimusasioita ja osallistuttu infotilaisuuksiin. Monessa yrityksessä on varmaan odottava ja kutkuttava mieli”, Poukkula miettii.
Poukkula on toiminut sotealan yrittäjänä vuodesta 2006 asti. Sitä ennen hän on vuodesta 1995 asti työskennellyt sosiaalialalla monenlaisissa tehtävissä.
Muutos on historiallinen. Kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesta sotepalveluiden järjestämisen mallista siirrytään hyvinvointialueittain toimivaan malliin.
Sotealan yrittäjien sopimuskumppaniksi tulee yksi iso toimija. Muutos voi tuoda sopimiseen selkeyttä.
”Sopimuskäytänteet ovat olleet erilaisia. Ne voivat muuttua selkeämmiksi ja suoraviivaisemmiksi. Päällekkäiset toiminnot jäävät vähemmäksi.”
Päällekkäisyyttä on ollut hoivapalveluiden valvonnassa, jota kukin sijoittajakunta on hoitanut erikseen. Poukkula toivoo, että muutosvaihe olisi hallittu.
”Uskon, että tahtotilana on palvelujen jatkumo niin, ettei asiakkaille aiheudu häiriötä.”
Palveluntuottajat hakevat rekisteriin
Käyttöön otetaan palveluntuottajarekisteri. Palveluja tuottavat yritykset pystyvät hakeutumaan siihen.
”Olen ymmärtänyt, että jäykästä kilpailutusmallista halutaan joustavaan malliin, mikä mahdollistaa uusien yrittäjien tulemista markkinoille. Kun yritys täyttää sovitut kriteerit ja ehdot, on mahdollista hakeutua palveluntuottajarekisteriin.”
Poukkula toivoo, että isompien toimijoiden rinnalle syntyisi alueellisia ja paikallisia yrityksiä. Kilpailutuksissa olisi hyvä olla alueellinen näkökulma, joka lisäisi paikallista elinvoimaisuutta.
Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu monituottajuusohjelma. Yritysten odotuksena on, että sen kautta huomioitaisiin monenlaiset yritykset, pienistä yhden hengen yrityksistä isojen ketjujen yrityksiin asti.
Toiveena on, että kilpailutuksiin olisi mahdollisuus osallistua alueellisesti eikä niissä vaadittaisi toimintaa koko Pohteen alueella
Poukkula toivoo, että aikaisemmat hyvät käytänteet olisivat mahdollisia jatkossa ja että kumppanuus olisi aitoa, vuoropuhelu jatkuisi valmistelun jälkeen.
”Sopimukset ovat perustuneet kumppanuuteen ja asiakkaiden ääni on kuulunut. Toivon, että sama tahtotila olisi mahdollista isomman toimijan kanssa.”
Yrittäjät toivovat, että palveluja tuotettaisiin monella tavalla, kuten kilpailutuksilla sekä palvelu- ja ostopalvelusetelillä.
Poukkula muistuttaa, että hyvinvointialue tarjoaa mahdollisuuksia myös muille kuin sotealan yrityksille, muun muassa ateria- ja puhtauspalvelun sekä kiinteistöhuollon yrityksille. Rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella voidaan löytää uusia kumppanuuksia.
”Järjestämissuunnitelmassa yrittäjyyden viesti olisi voinut olla vähän vahvempi. Toivotaan, että monituottajuusohjelma paikkaa sitä”, Poukkula huomauttaa.
Valinnanvapaus jäänyt sivuun
Poukkulan mielestä valinnanvapaus on jäänyt vähäiselle keskustelulle. Hän muistuttaa, että sosiaalihuollossa on asiakkaita, jotka ovat hyvin pitkään palveluiden piirissä. Heillekin pitäisi suoda valinnan mahdollisuutta.
”Sehän ei tarkoita rajatonta vapautta valita. Siinäkin voitaisiin löytää liittymäpintoja yksityisen ja kolmannen sektorin sekä julkisen puolen kanssa, että voitaisiin toteuttaa valinnanvapautta hallitusti.”
Poukkulalla on hyviä kokemuksia siitä, että asiakas on saanut valita 3–5 hinta- ja laatukriteerit täyttävän palvelutuottajan välillä.
Pienyrityksissä on pelkona byrokratian lisääntyminen. Pienessä yrityksessä jokaisen työpanos on tärkeä, ja byrokratia on pois asiakastyöstä. Sähköisten järjestelmien lisääntyminen pelottaa myös.
”Lisenssit ja muut maksut saattavat olla kalliita, samoin ohjelmistojen ylläpito.”
Yrittäjiä mietityttää, asetetaanko palvelutuottajarekisterissä toiminnalle uusia vaatimuksia. Entä annetaanko mahdollisuus riittävään siirtymäaikaan, jonka aikana yritykset voivat tehdä vaadittavat muutokset.
- Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on käytössä monituottajamalli.
- Palveluita tuotetaan julkisen sektorin kautta. Palveluja tarjoavat myös yksityiset sotealan yritykset sekä niin sanottu kolmas sektori, joka tarkoittaa järjestöjä ja säätiöitä.
- Muun kuin julkisen sektorin tuottamia palveluja nimitetään ostopalveluiksi.
- Hyvinvointialueen organisaatio ostaa niitä sotealan yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta.
- Erilaisia malleja sotepalveluiden tuottamiseksi yritysten avulla ovat ostopalvelusopimus, palveluseteli ja kilpailutus.