Suomen Lääketieteen Säätiön uusi puheenjohtaja, Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes on huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksesta lääketieteen tutkimusrahoitukseen.
Remes näkee yhteiskunnallisen tilanteen haastavana lääketieteellisen tutkimuksen kannalta.
Remeksen mukaan terveydenhuollon siirtyminen maakuntien vastuulle saattaisi vaikuttaa yliopistosairaaloiden saamiin tutkimusrahoituksiin. Tällä hetkellä merkittävä osa yliopistosairaaloiden rahoituksesta tulee Remeksen mukaan valtiolta.
Hän pelkää, että sote-uudistuksen toteutuessa yliopistosairaaloiden saama tutkimusrahoituksen määrä pienenisi. Remes toivookin, että valtiolla olisi jatkossakin osansa yliopistosairaaloiden tutkimuksen rahoittamisessa.
– Valtio voisi esimerkiksi määrätä, että tietty summa maakunnan rahoituksesta tulee käyttää tutkimukseen, Remes pohtii.
Tutkimusrahoituksen säilyminen myös sote-uudistuksen jälkeen olisi Remeksen mukaan merkittävä asia yliopistosairaaloille. Jos valtion rahoitus poistuisi kokonaan, yliopistosairaalat joutuisivat hakemaan rahoitusta ainoastaan esimerkiksi säätiöiltä tai yritysyhteistyön kautta.
Tämä vaatisi Remeksen mukaan taas suurta panostusta sairaaloiden tutkimusta tekeviltä työntekijöiltä.
– Sitten pitäisi melkein palkata oma työntekijä hakemusten tekemiseen, Remes toteaa.
Iskisi pahasti Pohjois-Suomeen
Säätiöt ovat merkittäviä lääketieteen tutkimuksen rahoittajoa ja esimerkiksi Remeksen puheenjohtama Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut lääketieteen tutkimusta yliopistosairaaloissa ja yliopistoissa viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonaa eurolla.
Lisäksi Remes katsoo, että valtiorahoituksen poistuminen iskisi pahasti Pohjois-Suomeen, eli Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
– Jos verrataan Helsinkiin, niin siellä mahdollisia rahoittajia on paljon enemmän, kuin täällä pohjoisessa, Remes toteaa.
Rahoituksen väheneminen vaikuttaisi sairaaloiden toimintaan siten, että yliopistosairaalan lääkärit eivät pystyisi samaan tapaan käyttämään aikaa tutkimukseen kuin nykyään. Remeksen mukaan asiassa ei saa unohtaa sitä, että yliopistosairaalan tehtävä ei ole vain hoitaa potilasta ulos mahdollisimman tehokkaasti.
– Tutkimuksessa pitää katsoa eteenpäin, eli mitä meillä on vuoden tai kahden kuluttua, Remes avaa.
Remes haluaa säilyttää suomalaisen terveydenhoidon jatkossakin laadukkaana. Se vaatii lääketieteelliseen tutkimukseen panostamista paitsi taloudellisesti myös muilla keinoin.
Tutkimusta tekeviä lääkäreitä tulisi tukea urapolulla ja heidän arkeaan helpottaa, sillä kliinisen lääkärintyön ja tutkimuksen yhdistäminen on usein vaikeaa.
– Lääkärillä, joka tekee kliinistä työtä ja tutkimusta, on parhaat edellytykset tuoda tutkimuksen tulokset käytäntöön, Remes muistuttaa.