Mikäli sote-uudistus toteutetaan suunnitellulla tavalla, psykologien tuominen tulevaisuuden sote-keskuksiin jää maakuntien päätettäväksi. Viranomaiset pitävät kuitenkin hyvin mahdollisena, että psykologeja on monen sote-keskuksen palveluvalikoimassa.
Aiemmin toukokuussa Psykologiliitto arvosteli voimakkaasti sote-uudistuksen asiakirjaluonnosta, jonka mukaan psykologit puuttuvat kokonaan tulevien sote-keskusten palveluista ja henkilökunnasta.
– Sote-keskuksia on maakuntien ajanoloon varustettava muidenkin erityisalueiden osaajilla. Silloin voivat kysymykseen tulla myös psykososiaalisen työn erilaiset ammattilaiset, mukaanlukien psykologit, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö Markku Tervahauta.
– Toinen näkökulma on, että maakuntien liikelaitoksissa julkisomisteisessa palvelutuotannossa ovat sitten ne psykososiaaliset palvelut, jotka tänä päivänä ovat erikoissairaanhoidossa ja kuntien erityispalveluissa. Siellä on paljonkin psykologityötä, ja niiden jalkauttaminen sote-keskuksiin on toinen tapa, jolla etulinjaan voi tulla psykologeja.
Hänen mukaansa asiakirjan linjaus ei tarkoita, että psykologeilla ei olisi osaa tulevaisuuden palvelujärjestelmässä.
THL:n ylijohtaja Marina Erhola ei ole huolissaan linjauksen vaikutuksesta mielenterveysongelmien hoitoon.
– Vakavien mielenterveyden ongelmien, kuten skitsofrenian, manian ja psykoosin hoidon keskittäminen tapahtuukin liikelaitoksiin ainakin akuuttivaiheessa, Erhola kertoo.
Sen sijaan vaikkapa työkyvyn tukeminen, depressio tai päihdeongelmat hoidettaneen eri tavoin.
– Pidän itse hyvin todennäköisenä, että näitä palveluita suunnitellaan maakunnissa sote-keskuksiin hyvinkin vahvasti. Lainsäädäntö mahdollistaa esimerkiksi psykologipalveluiden viemisen niihin.
Erholan mukaan valtiotasolla ei ole haluttu yksityiskohtaisesti sanella kaikkia sote-keskuksen mahdollisesti tarjoamia palveluita, vaan maakuntien päätäntävallan ja valtionohjauksen suhteeseen on haettu kompromissia. Hän kuitenkin luottaa alueiden kykyyn suunnitella mielenterveyspalvelut tarkoituksenmukaisesti.
– Voi olla pienempiä maakuntia, joissa ehkä onkin tarkoituksenmukaista, että esimerkiksi valtaosa psykologeista ja psykiatrisista sairaanhoitajista on liikelaitoksen palveluntuotannon puolella.
Tällä hetkellä osassa kuntia on esimerkiksi terveyskeskuspsykologeja, joiden vastaanotolle voi hakeutua suoralla yhteydenotolla. Erholan mukaan vastaavia matalan kynnyksen palveluita saatetaan järjestää tulevaisuudessakin.
– Voi hyvinkin olla, että päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuuteen muodostuu erilaisia palvelukokonaisuuksia, joihin voi mennä ilman lähetettä.
Erhola korostaa ymmärtävänsä psykologien kannanoton ja toteaa suomalaisten mielenterveyspalveluiden tilan olevan paikoitellen epätyydyttävä.
– Näiden palveluiden rooli suomalaisessa palvelujärjestelmässä on, ja sen tulee olla, keskeinen. Meillä on esimerkiksi paljon hoitamatonta depressiota ja ihmiset ovat saaneet liian vähän psykoterapiaa. Suomessa on paljon parantamisen varaa, ja tarvitsemme paljon hyvinsuunniteltuja palveluita.